26.5.2011

Aina on joku, joka ottaa vastaan

Kaikki kysyy, miltä tuntuu olla Suomessa. Musta tuntuu täysin normaalilta ja tavalliselta, kaikki on niin tuttua. Vaatekaupoissa on samat myyjät kuin ennenkin ja Jyväskylä näyttää samalta kuin aiemminkin. Ennen Ranskaan lähtöä en tajunnu, että samalla muutan pois kotoa, kunnes jossain vaiheessa se iski: mulla ei oo enää omaa huonetta kun palaan Suomeen! Ansku on vallannu sen ja nukun nyt tietokonehuoneessa...

Mutta nyt huomaa, kuinka vähän täällä on ihmisiä ja kuinka pientä kaikki on! Ja niin paljon metsää! Suomi-kotona valonkatkaisijat on alempana kuin Ranska-kodissa. Ihanaa on saada lukea sanomalehteä keittiön pöydän ääressä ilman, että joku tulee minuutin välein esittelemään piirustustaan/leikkiautoaan/Star Wars -miekkaansa/mustelmaansa. Olin jo melkein unohtanut, miten koirankarvoja on joka paikassa.

Parasta on saada vain olla. Ja nähdä kaikkia, vaikka tiedostaa koko ajan, että sun pitäisi lukea. Kaksi pääsykoetta takana, kaksi jäljellä. Tampereelle en taida ainakaan mennä opiskelemaan...
Muistin vihdoin, pari päivää ennen lähtöä Suomeen, lähettää pari postikorttia, mm. lukion ranskan opettajalle.

Oli myös hassua katsoa Stagea kunnolla telkkarista, eikä miniminiläppäriltä. Harmi, että Jyväskylän Cynkkari (mun pikkusiskon koulu!!) tippui just ennen finaalia, mutta niiden tarina oli selkeesti heikoin, sori nyt vaan. Taidollisesti ne on kyllä ihan mielettömän ja uskomattoman hyviä, ei voi muuta sanoa! Kattokaa ny ite!

3 kommenttia:

  1. pakko myöntää et tykkiläiset kyl oli selkeesti vahvempia eilisen jaksossa, mut oisit nähny miten kaikki oli ihan maansa myyneitä tänään koulussa... harmitti niiden puolesta :(

    VastaaPoista
  2. jos niistä tampereen ranskan pääsykokeista puhut niin joo, ihmettelen vaan että miten joku voi osata ja ehtiä vastata kattavasti kaikkiin niihin historiallisen kehityksen esseisiin kaikkien muidenkin tehtävien lisäks! ei hyvää päivää, olin kuolla siellä epätoivoon..

    VastaaPoista
  3. Ansku: joo, uskon ettei ollu kovin hilpeetä menoa, mutta siistiä että ne pääsee kaupunginteatterille esiintymään!

    Anonyymi: siis joo, ne oli ihan tappovaikeet, en osannu MITÄÄN! okei, oisin voinu lukea sitä kirjaa enemmänkin, mutta ääh, ihan hirvee koe!!!!!!

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.