Friday feminism

Friday feminism on säännöllisen epäsäännöllisesti perjantaisin ilmestyvä juttusarja, jossa nostetaan esiin feministisiä asioita helposti lähestyttävässä muodossa.


Muutama feministinen juttu perjantaihin siis tarjolla, jee! Pari videota, vetoomus sekä kirjoituskutsu.

Mennäänpä asiaan:

Suostumus seksuaalisessa kanssakäymisessä (ugh, miksi kaikki kuulostaa suomeksi niin kapulakieliseltä?) soisi olevan kaikille päivänselvä asia, mutta valitettavasti näin ei ole. Tällä videolla suostumus selitetään erittäin simppelisti noin kolmessa minuutissa käyttämällä esimerkkinä teen juomista.

Whether it's tea or sex, consent is everything.

Kirjailija Chimamanda Ngozi Adichien hieno puhe, jonka loppupuoli on silkkaa kultaa. Siinä Adichie kehottaa kaikkia kirjoittavia tyttöjä unohtamaan miellyttämisen.

Liian usein itsekin kirjoittaessani modifioin tekstejäni niin, ettei kukaan vain pahoittaisi mieltään tai ymmärtäisi väärin. Mutta sehän on aivan hevonpaskaa: jos on jotain sanottavaa, se tulisi saada sanoa kuten haluaa. Tietysti oikea vihapuhe ja sen sellainen on asia erikseen, eikä nyt kyse ole siitä, vaan siitä, että uskaltaa kertoa oman tarinansa kaunistelematta.

I think that what our society teaches young girls, and I think it's also something that's quite difficult for even older women and self-professed feminists to shrug off, is that idea that likability is an essential part of you, of the space you occupy in the world, that you're supposed to twist yourself into shapes to make yourself likable, that you're supposed to hold back sometimes, pull back, don't quite say, don't be too pushy, because you have to be likable.

And I say that's bullshit.

So what I want to say to young girls is forget about likability. If you start thinking about being likable you are not going to tell your story honestly, because you are going to be so concerned with not offending, and that's going to ruin your story, so forget about likability.

And also the world is such a wonderful, diverse, and multifaceted place that there's somebody who's going to like you; you don't need to twist yourself into shapes.

- Chimamanda Ngozi Adichie

Uusi translaki nyt! Allekirjoita vetoomus täällä!

Nykyisin sukupuolen korjausprosessi pakottaa sen läpikäyvän henkilön Suomessa muun muassa sterilisaatioon ja asettaa muutenkin aivan kohtuuttomia vaatimuksia. On mahtavaa, että transihmisiä on enemmän esillä julkisuudessa (esim. Laverne Cox ja Caitlyn Jenner) ja siten tietoisuutta lisätään, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että Suomen lainsäädäntö loukkaa tässä asiassa räikeästi ihmisoikeuksia. Amnestyn vetoomuksen allekirjoittaminen lain muuttamiseksi ei vie kauaa ajastasi, lisätietoa löytyy täältä.

Subway to Venus-blogin mahtimimmi Paula peräänkuuluttaa avoimempaa keskustelua abortista ja aikoo koota nettisivun, joka nostaa abortin läpikäyneiden kokemuksia kuuluviin. Aivan huisin mahtavaa toimintaa, arvostan todella! Kannattaa lukea koko kirjoitus Paulan blogista, tässä vielä kirjoituskutsu:

[S]inä tyttö/nainen/transhenkilö/non-binary/muu, joka olet tehnyt abortin - kirjoita minulle kokemuksestasi. Email: paulahama[at]gmail.com

Kokemuksesi voi olla negatiivinen, neutraali, positiivinen, tai osittain kaikkea. Helpottunut, ristiriitainen, hämmentävä. Painotuksen haluaisin kuitenkin olevan positiivisissa  "selviytymistarinoissa".

Erityisen kiinnostunut olen kuulemaan sellaisista seikoista kuin: miksi päädyit aborttiin, millaista oli lääkärien/hoitajien toiminta, tunsitko saavasi tarpeeksi tietoa/tukea, tunsitko aborttia pyytäessäsi joutuvasi valehtelemaan (toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa Suomessa ei riitä syyksi oma tahto, vaan täytyy olla sosioekonomiset perusteet), mitkä asiat olisivat tehneet kokemuksen helpommaksi, miten vallitseva asenneilmapiiri ja median kuvaus abortista vaikuttivat sinuun, oletko avoin aborttikokemuksestasi ystävien/perheen/työkavereiden yms. kanssa vai pidätkö tiedon itselläsi.

Lisäksi: olen kiinnostunut myös aborttikokemuksista 12 raskausviikon jälkeen. Suomessa myöhäisen abortin saa vain erityisluvalla, kun taas esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa oikeus on yleensä automaattisesti 24 viikkoon. Myöhäiset raskaudenkeskeytykset tehdään yleensä esimerkiksi silloin, kun huomataan että sikiö on vakavasti vaurioitunut eikä toivoa selviytymisestä kohdun ulkopuolella ole. Olisin kiinnostunut kuulemaan siitä, tekeekö Suomen 12 viikon kielto myöhäisistä keskeytyksistä hankalan, vai onko erityislupa helppo saada siinä tapauksessa että komplikaatioita tulee.

Formaatti: Lähetä stoorisi ylläolevaan osoitteeseen, sopiva pituus olisi 200-500 sanaa. Valmiilla nettisivulla tarinat julkaistaisiin blogityylisesti (ilman kommentointia) joko allekirjoituksella Nimi, ikä, paikkakunta (esim. Paula, 26, Lontoo), tai vastaavasti anonyymisti jos niin haluat. Mailit luonnollisesti ovat luottamuksellisia enkä levittele niiden sisältöä (paitsi itse julkaistavan tarinan) tai email-osoitettasi mihinkään.

>>>

Kuvat: 1 & 2

Friday feminism

Tällä kertaa vinkkaan muutamasta huipusta, uudehkosta blogista, jotka käsittelevät feminismiä ja rasismia:

saved by the bell hooks yhdistää amerikkalaisen feministikirjailija bell hooksin ajatukset 80- ja 90-lukujen taitteessa esitettyyn jenkki-tv-sarja Saved by the Bellin kuviin. Yksinkertaisen nerokasta ja toimivaa!

Pihtarihuorat kirjoittavat kärkkäästi ja taidokkaasti feminismistä, kympin tytöistä, rinnoista, karvoista, ehkäisystä ja kaikesta tärkeästä. Odotan jo innolla tulevia juttuja!

Ruskeat tytöt kertoo millaista on olla ruskea tyttö Suomessa ja millaista arkipäivän rasismi on. Kannattaa myös kuunnella bloginpitäjän Koko Hubaran haastattelu Radio Helsingissä.

Lukekaa näitä, lukekaa kirjoja, lukekaa lukekaa lukekaa, ajatelkaa, keskustelkaa ja oppikaa!

Kuvat: saved by the bell hooks

PS. Tämä Paulan "10 asiaa, jotka feminismi pilasi"-kirjoitus on myös loistava!

Sateenkaaria

Perjantaina yhden aikoihin vatsassa nipisteli jännityksestä.

Kävelin kirjastosta ostamaan kookosöljyä ja kännykässä ei toiminut netti, joten kassalla kysäisin myyjältä, että "joko ne on äänestäny?".

Myyjä selasi hetken puhelintaan ja ilmoitti ilouutisen. Sanoi: "meni ihan kylmät väreet". Vastasin ilonkyyneeet silmissä, että niin mullakin.

Ulkona kadulla hymyilin niin, että poskiin sattui ja hypähtelin pari kertaa riemusta.

Enkä osannut lopettaa hymyilemistä koko loppupäivänä.

Rakkaus voitti, tästä on hyvä jatkaa.

Friday feminism

Viikko sitten postatut videot olisivat voineet saada saman otsikon kuin tämäkin juttu ja mietinkin, että pitäisikö alkaa omistamaan aina perjantai feminismille täällä blogissa..? Hmm, katsellaan!

Tässä kuitenkin olisi pieni annos ajankohtaisia aiheita:

Naisasialiitto Unionin järjestämä ensimmäinen F-klubi Helsingissä, jossa monta fiksua feministiä (mm. Tiina Rosenberg ja Maryan Abdulkarim ♡♡) keskustelemassa rasismista. Niin paljon tiukkaa asiaa, nauroin ja nyökkäilin pontevasti tätä kuunnellessani.

Tältä Emma Watsonin puheelta on ehkä ollut mahdotonta välttyä viime aikoina ja uskoisin lähes kaikkien jo nähneen tämän. Ja siis mahtavaa, jos joku on tämän avulla löytänyt sisäisen feministinsä ja superia, jos feminismille sanana saadaan tämän avulla vihdoin positiivinen kaiku yms., mutta. Ehkä mä oon vaan liian kriittinen, mutta mut puhe jätti aika kylmäksi. Paremmin ilmaistua ja muotoiltua kritiikkiä löytyy näiden linkkien takaa: Is Emma Watson the right woman for the job?, Why I'm Not Really Here For Emma Watson's Feminism Speech At the U.N. ja whatisthat-velvet.tumblr.com/post/98152014604.

Loppukevennyksenä ihana Lena Dunham, joka markkinoidakseen pian julkaistavaa kirjaansa on julkaissut videosarjan, jossa hän vastaa tyyppien kysymyksiin erilaisista aiheista parin minuutin mittaisissa pätkissä.

Heräsikö jotain ajatuksia?

PS. Menovinkki tamperelaisille: Feminismi-näyttely Työväenmuseo Werstaalla. Aion mennä viimeistään marraskuussa, kun Rosa Meriläinen pitää yleisöluennon.

5 vinkkiä

Eli viisi ihan parasta juttua just nyt:

Musiikki: Chet Faker - Built To Glass. Chetin uunituore albumi on just niin hyvä (ja parempikin) kuin mitä odotin.

Dokumentti: Miss Representation. Naiset ja media, aijai. Hyvin vahva jenkkinäkökulma, mutta antoi paljon ajattelemisen aihetta asiaan aika hyvin jo perehtyneellekin.

TV-sarja: Toisen kanssa. Olen aina hyvin ennakkoluuloinen suomalaisia sarjoja kohtaan (tönkköä dialogia, jäykkää näyttelemistä, aina ne samat näyttelijät jne.) mutta jostain syystä annoin tälle kuusiosaiselle sarjalle mahdollisuuden ja ai vitsit, tykkään hurjasti! Neljä jaksoa löytyy jo Areenasta, nyt pitäisi enää malttaa odottaa kahta viimeistä.

Valokuvaus: Mile End by Alex Godbout Simard. Kuvasarja mun huudeilta, eli missä olen asustellut täällä Montrealissa joulukuun lopusta lähtien.

Sarjakuva: Don't let fear stop you from traveling. Etenkin naisia varoitellaan aina yksin matkustamisen vaaroista, mutta kuten tässä tulee hyvin esille: Everyone dies. I would like to live a little first. Älä siis anna varoittelujen ja pelkojen estää tekemästä asioita, joita haluat tehdä!

SUNDAY VIDEOS

Videosunnuntai! Koska sunnuntaisin jos milloin on aikaa makoilla sängyssä ja katsella mielenkiintoisia pätkiä.

Itse ihanuus, Jessie Ware, coveroi tunnelmallisesti Bobby Caldwelliä. "I think bittersweet songs are kind of my favourite kind of songs.. they have a bit both, the yearning and the longing, and I quite like to do that."

Muslim hipsters = Mipsterz! Vähän erilaista kuvaa huivia käyttävistä nuorista musliminaisista, kuin mihin ollaan totuttu. Stereotypiat kumoon, jessss!

Aivan huikee beatboxaaja tää partamies ja drum'n'bass voittaa dubstepin sata-nolla, aina ja ikuisesti!

Otsikko kertoo oleellisen, huohh.

Hyvää cover/mash-up-settiä Ediltä ja Passengerilta!

Opetusvideo lapsille, kuinka käyttää internettiä. Niin ysäriä, haha! "The first thing you need to know is that the Internet is amazing."

Babe Time on kahden bloggaajan (Loulou ja Laetitia) videosarja, joissa he keskustelevat erilaisista, etenkin nuoria naisia koskettavista aiheista. Ensimmäisessä osassa puhutaan kehonkuvasta, pureudutaan mm. asukuviin ja selfieihin. Parasta settiä tulee 11:20 eteenpäin: "It's not like a scale from thin to big, it's flat, it's horizontal, it's everyone the same.. and then it's about knowing where you stand. But there is no aspiration, you don't aspire to be thin or don't aspire to be curvy or aspire to be in the middle, you're just what you are basically."

Leppoisaa sunnuntailöhöilyä!

Miksi olen feministi

Kyllä, identifioin itseni feministiksi.

Koen sen hyvinkin isoksi osaksi identiteettiäni, katson maailmaa ja etenkin populaarikulttuuria ikään kuin feminististen lasien läpi jatkuvasti. Ja silti hieman arastelen kirjoittaa siitä, etenkin suoraa käsitettä käyttämällä.

Nyt päätin kuitenkin kirjoittaa. Koska koen asian tärkeäksi ja koska haluan ja voin sen tehdä!

Viimeisin innoitus taisi olla Jeminan kirjoitus "Gallup, tai: Oletko feministi?", josta löytyy hyviä vastauksia, suosittelen lukemaan sekä itse jutun että kommentit!

Harmittavan monelle sanasta feministi tulee yhä vain mieleen karvainen, siilitukkainen rintaliivien polttaja-lesbo, joka vihaa miehiä.

Huoh.

Mulle feminismi edustaa paitsi pyrkimystä tasa-arvoon, ennen kaikkea se edustaa vapautta ja oikeutta. Vapautta ja oikeutta olla juuri se, mitä haluaa ja tehdä, mitä haluaa (itseä ja toisia vahingoittamatta). Vapautta ja oikeutta määritellä itse itsensä. Sukupuolesta riippumatta.

Mun näkemys feminismistä on hyväksyvä ja avoin, ei syrjäyttävä tai poissulkeva.

Mä haluan maailman, jossa ihminen kohdataan ensisijaisesti ihmisenä; ei sukupuolena, ihonvärinä tai seksuaalisena suuntauksena.

 

Mä haluan maailman, jossa on ihan yhtä ok meikata tai olla meikkaamatta, sheivata tai olla sheivaamatta, käyttää minihametta tai peittää pää huivilla, harrastaa yhden illan suhteita tai olla harrastamatta. Oli mitä sukupuolta tahansa.

Mä haluan maailman, jossa jokainen voi rauhassa kulkea yksin kotiin pimeällä pelkäämättä ilman, että teeskentelee puhuvansa puhelimessa tai pitää kotiavaimia sormien välissä mahdollisena aseena itsepuolustukseen.

Mä haluan maailman, jossa opetetaan "älä raiskaa" sen sijaan, että sanotaan "älä tule raiskatuksi".

Niin kauan, kun sukupuoltaan korjaavat pakkosterilisoidaan, kun poikaa katsotaan kieroon, jos se haluaa leikkiä nukeilla, kun homo on yleinen haukkumasana, kun hyväksyttävä selitys mihinkään on "no pojat nyt vaan on poikia", niin kauan kutsun itseäni feministiksi.

Niin kauan, kun meillä on käsitteitä, kuten slut-shaming, victim blaming ja rape culture, niin kauan kutsun itseäni feministiksi.

Koska mua itkettää, että joku 16-vuotias todella sanoo: "I am actually scared of being a female".

Feminismi ei ole yhtenäinen aate, vaan pikemminkin kokoelma erilaisia liikkeitä. Katsoisin kuitenkin, että kaikkien tavoitteena on tasa-arvo. Päämäärä siis melkolailla sama, keinot hyvinkin vaihtelevat. Kaikki feministit eivät ajattele kaikesta samalla tavalla, siksi on tärkeää pitää keskustelua yllä.

Mielestäni Tavi Gevinson sanoo aika hyvin, että "Feminism is not a rule book, but a discussion, a conversation, a process." And I'm still figuring it out, too!

Tykkään hirmuisesti lukea (lähinnä tuppaavat olemaan ruotsalaisia) blogeja, joissa feminismi on aihe siinä missä uusi ripsiväri, keksiresepti tai elokuvasuositus. Esimerkkeinä nyt vaikka Hannan HanaPee tai Sandran Niotillfem tai Linn Wiberg.

Flora kyseli juuri blogissaan lukijoilta, miksi he ovat feministejä ja aika monen vastauksen olisin hyvin voinut kirjoittaa itsekin (Hälsningar från feminister 1, 2, 3; esim.: "I'm a feminist because so many of my girlfriends think they're too fat. What's inside your brain has to be more important than how you look." tai "För att servitören igår gav mig en cola light och min pojkvän en vanlig även fast vi båda beställde vanlig cola bara.")

Olen feministi pienten ja isojen asioiden takia, kuten Julia kirjoittaa. Inspiraatiota sain myös tästä Mariellin kirjoituksesta. (Kääntää voi esim. täällä!)

Nyt olisi mielenkiintoista kuulla teidän ajatuksia! Mitä feminismi teille merkitsee? Oletko feministi?

Saa myös vinkata, jos tietää hyviä, aihetta käsitteleviä blogeja tai muuta aiheeseen liittyvää kiinnostavaa luettavaa/katsottavaa/kuunneltavaa yms.!

PS. Mainittakoon vielä EverydaySexism ja pari näppärää testiä, joilla voit testata oletko feministi: klik ja klik.


Pic/gif sources: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7.

You're lucky to live sad moments

Tässäpä muutama mielenkiintoinen video katsottavaksi!

Aiheellista kännykkäkritiikkiä, mutta paras pointti on se, että "you're lucky to live sad moments". (Kiitos Riikka!)

Puolituntinen dokkari Holy Fire-levyn tekoprosessista. Jos Foals kiinnostaa.

Kehonkuva ja muotimaailma, kyllähän tästä aina välillä puhutaan, muttei edelleenkään tarpeeksi! Tikkulaiha ei ole ainoa oikea vartalomalli.

SMG auttaa aina Suomi-ikävään. Ihana "luomuversio" muuten julkaisemattomasta uudesta kappaleesta.

En tiedä miksi, mutta mua kiehtoo ihan älyttömästi afrohiukset. Omat hiukseni ovat oikeastaan afron vastakohta, mutta tätä oli silti mielenkiintoista seurata. Miksi Michelle Obaman afro olisi poliittinen kannanotto ja muita kiinnostavia pointteja.

Ikicool MGMT. Tää on niitä biisejä, jotka kuulostaa paremmalta videon kanssa kuin ilman.

Saa vinkata kiinnostavista videoista!

These are men's issues

Nyt ollaan asian ytimessä!

Ja muistakaa, että feminismi ei edelleenkään tarkoita miesten vihaamista.

Sleep in our clothes and wait for winter to leave

 

 

 

Loma loppuu ja kaiken järjen mukaan pitäisi taas jaksaa opiskella. Pitäisi myös purkaa Jyväskylän-kantamukset ja kasata Ikeasta hankittu kirjahylly. Nyt tuoksun vastedes raikkaalta mahdollisuudelta tai sattumalta, miten sen nyt ottaa. Uudet lempikorvikset on ihanat ja niitä saa tilattua Hannan blogista.

Stay inside 'till somebody finds us
Do whatever the TV tells us
Stay inside our rosy-minded fuzz

So worry not
All things are well
We'll be alright
We have our looks and perfume on

PS. 22. tammikuuta (ellen jo ennakkoon) äänestän Pekka Haavistoa.

Don't run don't rush, just flow

 

Jos niksipirkan ainaiset sukkahousut kyllästyttää, niin ajattelin jakaa vähän vinkkejä!

Suosittelen:

Δ Luovia ratkaisuja. Hankin rikkaharja & -lapiosetin siivoustarkoituksiin ja lapio-osan kokoamiseen olisi ohjeen mukaan tarvinnut vasaraa, jota en omista. Siksipä käytin järeätekoista suomi-ranska-suomi-sanakirjaa. Kasassa on ja pysyy!

Δ Piirtämistä. Kerrankin mulla on aikaa piirtää! Luennoilla nimittäin, heheh... Mutta jotain on keksittävä, että pysyy hereillä esim. Yleisen kielitieteen peruskurssilla (silloin kun niille menee, eikun siis joka kertahan minä...), ei sillä, etteikö ne olis kiinnostavia, ööh. Joskus pienenä piirsin tosi paljon, voisin olla ihan hyväkin jos oisin jatkanu ahkerasti, huoh.

 

Δ Omatekoisia kuorintanaamioita. Yleensä käytän hunajaa ja kaurahiutaleita mutta eilen löysin erään peltipurkin kätköistä (kun vihdoin sain muutaman laatikon purettua) vuonna 2009 vanhaksi menneitä vaniljakahvipuruja. Olin ensin aikeissa heittää ne menemään, kunnes keksin niille hyötykäyttöä, hah! Taidan sittenkin ostaa vierasvaraksi pikakahvia (jos joku haluaa mun luona oikeaa kahvia, saa ihan vapaasti ostaa mulle kahvinkeittimen, tai ei ehkä sittenkään, ei se mihinkään mahtuis) ja käyttää sitä toisinaan kaunistautumistarkoituksiin..


Δ Banaanikärpäsansoja. Olin jo ihan paineissa niistä miljoonista pikkukärpäsistä, joita alkuviikkojen aikana keittokomerossa lenteli, laitoin hedelmät jääkaappiin, roskikset ulos ja mitä kaikkea, ei auttanut. Sitten googlailin "banaanikärpäsistä eroon" tai muuta vastaavaa ja löysin jonkun neron älynväläyksen. Lasiin/mukiin hieman mehua (tai esim. etikkaa ja sokeria), tilkka fairya ja päälle kanneksi paperinpala, jossa on aukko. Mehusta huumaantuneet kärpäsraukat leijailee onnessaan aukosta sisään ja tiskiaineen rikkoessa pintajännitteen, hukkuvat lasin pohjalle, julmaa.


Δ Dokumentteja ja keskusteluohjelmia. Vaikkei jaksaisi lukea kaikista maailman epäkohdista, voi silti hieman aktivoida itseään ja saada tietoa ja näkökulmia hieman "helpommassa" muodossa. Katsokaa esim. A2:n Vihailta (politiikka ois paljon mielenkiintoisempaa jos puolueiden nuorisojärjestöjen tyypit ois aina mukana keskusteluissa!) ja Myrkkyä halvalla.

 

Δ Greyn anatomiaa. Mun perjantait on pelastettu! Tai siis ainahan perjantai itsessään on juhlan aihe, mutta jee silti! Greyn anatomian uusi, 8. tuotantokausi on juuri alkanut (viikko sitten) Jenkeissä ja jaksothan näkee esim. täältä.


Δ Hyvää musiikkia. Kuten Broken Bells, uusin rakkaus. Ajankohtainen biisin nimikin hei!

 

Remember what they say
There's no shortcut to a dream
It's all blood and sweat
And life is what you manage in between

 

Δ Jäätelöä ja teetä. Oli vuodenaika mikä tahansa, toimii aina! Voisin ilmeisesti alkaa pitämään jotain teemukiblogia.. (..sillä klik!, klik! ja klik!)

 

PS. En suosittele: mysliä mehukeiton kanssa. Outo yhdistelmä, jugurtti/jukurtti/jogurtti (valitse mieleisin kirjoitusasu) on paaaljon parempaa, niin se vain on.