6.8.2013

Idoleista ja elämästä

IMG_20130718_233408

IMG_20130727_102846

IMG_20130801_163742

IMG_20130806_204048


On ollut kaikenlaista tapahtumaa tässä, elämässä.

Lettukestejä, ilmaiskeikkoja, lounaita rallikaupungissa, puistoissa istuskelua, after work-viinilasillisia ja melkein-palaneita olkapäitä.

Ja kaiken keskellä lähdön valmistelua. Paniikin väistelyä. Paniikin, joka hiipii iltaisin ja saa sydämen lyömään nopeammin, hengästymään.

Ja kuitenkin törmään koko ajan merkkeihin, että teen ihan oikein. Löysin uuden idolinkin, taideyliopiston rehtorin Tiina Rosenbergin. Se sanoo uusimman NHL:n haastattelussa mm. näin:

"Ajattelen, että koskaan ei saa olla liian kiintynyt kotiin. Jos haluaa oppia asioita, sun täytyy lähteä ja oppia liikkumaan. Sillä on oma hintansa. Menestykseen elämässä, jos sitä hakee, pitää olla kunnianhimoa ja energiaa. Suuri maailma ei oo niiden ihmisten juttu, jotka sanoo, että voi ilmaista asioita vaan äidinkielellään."
-Tiina Rosenberg, NHL 2/2013

Asennemuija kaikin puolin ja sellainen mäkin haluan olla isona.

Siksi mä lähden liikkumaan.


PS. Tänään oli tokavika työpäivä, enkä jaksanut kuivata hiuksia.

6 kommenttia:

  1. Sä ja tämä blogi ootte niin upeita että mä en edes pysty kuvailemaan mun hämmästystä sanoilla. Löysin sut vasta viime viikolla ja sen jälkeen olen käynyt joka päivä fiilistelemässä sun blogia.
    Itsekin olen lähdössä syyskuussa ulkomaille, Italiaan aupairiksi. Paluupäivästä ei ole vielä mitään tietoa, ja jos totta puhutaan niin en oikein osaa edes kuvitella palaavani takaisin. Se tuntuu ainakin nyt oudolta ajatukselta. Hyvältä tuntuu ajatus siitä että kohta asun Roomassa, jossa mä voisin asua varmaa loppuelämäni jos hyvin käy.
    Kuitenkin lähteminen on aina, no, lähtemistä, asioiden taakse jättämistä, mutta sun blogista, ja erityisesti tästä postauksesta tuli taas sellainen fiilis että töiden lopettaminen, kämpän irtisanominen ja italiaan muutto on nyt just niitä asioita, jotka mun täytyy tehdä. Just nyt, just tässä vaiheessa elämää.

    Kiitos, että olet noin ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kuule. satuin tänään tarkistamaan sähköpostin kävellessäni töihin sateessa ja kun luin tän kommentin, kihosi vedet silmiin ja siinä mä seisoin, keskellä hämeenkatua kyyneleet silmissä ja typertynyt hymy kasvoilla. teki mieli halata seuraavaa vastaantulijaa. niin että KIITOS!

      ja ai että, rooma tulee olemaan varmasti aivan mahtava! olin tosiaan itse au pairina pari vuotta sitten pariisissa ja rooma on varmasti vähintään yhtä ihana! mulla oli vähän samat ajatukset paluun suhteen, että ei mitään sen kummempaa suunnitelmaa. pääsin kuitenkin opiskelemaan ja päätin antaa sille mahdollisuuden, vaikka olisin voinut sinne ranskaan pidemmäksi aikaa jäädäkin. turha miettiäkään liian pitkälle, oot siellä niin kauan kuin viihdyt ja hyvältä tuntuu :-)

      kaikkea ihanaa sulle ja parasta aikaa roomassa!

      Poista
  2. aaah, ihanan värinen kånken! muakin himottais joku vähän pirtsakampi sen navybluen rinnalle, tuo näyttää superkivalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hehee, joskus vielä vannoin, etten hanki kånkenia ollenkaan kun ihan jokaisella on semmonen, mutta sitten näin ton värisen jollain viime vuoden ruississa ja päätin et ton värisen voisinkin hankkia. vuoden verran sitä kuolasin ja sit aattelin, et hitto, pakko kai se on käydä ostamassa kun tuskin noita kanadasta saa :--D nanosekunnin ajan harkitsin myös sitä kirkkaankeltaista tai turkoosia, mutta kyllä toi peach pink oli niin selkee valinta mulle. mut suosittelen kyllä jotain karkkiväriä, tulee niin hyvä mieli kun tota katsoo haha :))

      Poista
  3. Mielenkiintoinen tää sun blogi! Aloitin seuraamaan ihan vähän aikaa sitten ja kiinnostuneena odotan, mitä postaat seuraavaksi. Pitäisi katella myös enempi noita sun vanhoja postauksia, niin saan enemmän käsitystä tästä sun blogista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tervetuloa ja kiitos! sieltä vaan selailemaan vanhoja postauksia kun aikaa löytyy :--) en tosin tiedä kuinka pitkälle kannattaa mennä, tää blogi on muuttunut aika roimasti tässä hmm, neljän-viiden vuoden (apua!) aikana :-D taisin tosin piilottaa jossain hetkellisessä häpeässä kaikki julkaisut ennen ranskaa, mutta kyllä tuolta historiaa löytyy ihan riittämiin edelleen :-D

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.