Charlotte and Heather

"This is a shoot I done as a leaving present to Charlotte and Heather. Charlotte is moving to Manchester and she wanted some photo's to commemorate her and Heather's friendship through the years.
We based the shoot on the film, "The edge of Love" as the girls loved the clothing and concept so much and shot it in my home town of Troon."

Rakastan tätä kuvasarjaa Charlottesta ja Heatherista.

Siinä todella näkyy se. Ystävyys.

Pitäkää kiinni omistanne.

Olkaa onnellisia niiden puolesta, iloitkaa niiden kanssa. Olivatpa ne sitten lähellä tai kaukana.

Välimatka on vain pään sisällä.

Pictures by Benedict.

And if I had to beg for your love

Jokin aika sitten kyselin mielipidettänne siitä, jatkanko kuukausittaisten soittolistojen julkaisemista ja nyt on aika julkistaa gallupin tulokset, tittidii!

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 79 henkilöä, joista 62 tyyppiä eli 78% vastasi "Kyllä". 11 tyyppiä eli 13% vastasi "Ei" ja kuudelle tyypille eli seitsemälle prosentille asia oli "Ihan sama".

Soittolistojen tekeminen ja julkaiseminen siis jatkuu, koska ylivoimainen enemmistö niin toivoo! JEEE sanon minä!

Pusuja kaikille vastanneille! (Tsek aut the gifs, mään!) Ja älkää olko huolissanne te, jotka ette niistä soittiksista niin välitä, ne postaukset on onneksi helppo skipata.

Piakkoin on taas uuden listan vuoro, sitä ennen ehkä jotain muuta.

Pus pus!

PS. Erityispusuja ansaitsee kyllä ihana Maukku! Älytöntä, mutta ihan kreisisiistiä, että joku on tehnyt fanikuvan minusta!

Death by chocolate (pt. 2)

Jos viimeisin suklaareseptini oli täynnä pahiksia; sokeria, rasvaa ja vehnäjauhoja, niin nyt mennään täysin toiseen ääripäähän. Superterveelliseen raakasuklaaseen nimittäin!

En halunnut, jaksanut enkä ehtinyt stressata joululahjoista, joten kun kaverini Elina sanoi tekevänsä raakasuklaata lahjaksi sukulaisilleen, päätin, että teenpä minäkin samalla! Yhdessä hyvä tulee ja niin edespäin. Oli myös kätevää, kun pystyttiin ostamaan kaikki tarvikkeet puoliksi, ja muutenkin Elinan keittiö ja koti on tilavampi kuin omani tämmöiseen puuhailuun, haha.

Elina oli kaivellut reseptejä netistä ja lisätietoa löytää esimerkiksi osoitteesta raakasuklaa.com.

Meistä kumpikaan ei ollut aiemmin tehnyt raakasuklaata, joten aika kokeilupohjalta mentiin fiiliksen mukaan. Helppoa kuitenkin oli ja hyvin onnistui! Tehtiin kuitenkin ihan liikaa kerralla, alkoi melkoisesti väsyttää monen tunnin uurastuksen jälkeen. Ensi kerralla siis pienempi satsi!

Tehtiin kaikkiin suklaisiin ensin semmoinen "perusmassa", johon sitten lisättiin varsinaiset "maut".

Meidän perusmassaan tuli:

Kaakaovoita

Kylmäpuristettua kookosöljyä

Hunajaa

Kaakaojauhetta

Toco- eli riisinlesejauhetta

(Laadukasta) suolaa

Ja makuina:

Cashew-vanilja-inkivääri-mustikka

Mulperi-kaneli-cayennepippuri

Lime-chili

Lime-chili-manteli

Mansikka-vanilja

Mansikka-vanilja-cashew

Mustikka-mulperi-manteli

Appelsiini-chili-kaneli

Tocojauheen sanotaan tuovan suklaaseen hieman maitosuklaan tuntua ja mulperin puolestaan toffeen makua. Vaikka laitettiin suolaa tosi vähän, niin ensi kerralla jätän sen kyllä kokonaan pois. Tai laitan rutkasti enemmän hunajaa. Me käytettiin kuivattuja mustikoita ja mansikoita, mutta myös pakastemarjoja voi käyttää. Ja appelsiini ja lime saadaan tietysti niiden kuorta raastamalla.

Ainesten lisäksi tarvitsee jonkinlaisia muotteja, ellei tee suklaalevyä johonkin matalareunaiseen vuokaan tms. Me haluttiin tehdä suklaakonvehteja, joten käytettiin jääpalamuotteja sekä Elinan alennusmyynneistä bongaamia mini-madeleinemuotteja.

Homma menee siis suunnilleen näin:

Raasta kaakaovoi. Siitä tulee ihan sahanpurun näköistä. Sulata kookosöljyä esim. upottamalla se purkissaan hetkeksi kuumaan veteen, jotta sitä on helpompi annostella sopiva määrä.

Sulata rasvat vesihauteessa. (Rautalankaosasto: Hellalla on kattila, jossa vettä, jota lämmitetään ja sen päällä kuumuutta kestävä astia, jossa rasvat.)

Lisää hunaja (tai muu makeutusaine, esim. stevia).

Lisää kaakaojauhe ja muut mahdolliset jauheet.

Lisää mausteet.

Laita muotteihin ja sitten pakkaseen tai jääkaappiin jähmettymään. Pakkasessa jähmettyy tietty nopsemmin, mutta noin puolen tunnin kuluttua muistaakseni suklaat oli valmiita, laitettiin me ne kumpaan tahansa chillaamaan.

Irrota suklaat varovasti muoteista. Sitte o valmista, aijjettä!

Erittäin helppoa siis ja näitä syödessä ei tosiaan tarvitse potea huonoa omaatuntoa, on nimittäin terveellisiä kuin mikä!

Onko joku muu kokeillut raakasuklaan valmistamista? Saa jakaa hyviä maku- ja muitakin vinkkejä! Mietin myös, että rocky roadista sais helposti raakasuklaaversion kokonaisilla pähkinöillä sekä kuivatuilla marjoilla ja hedelmillä yms...

I smiled because it's winter and I'm not even sad

  

Alice sanoi...
 

"Sun blogi on just sellanen et, jos mä oon vihanen/hermostunut/stressaantunut/surullinen/masentunu mä tuun tänne ja luen sun postauksia ja ajatuksia, niin mä saan noi kaikki mielentilat haihtumaan pois. tää blogi saa mut rauhottumaan ja kuuntelemaan ihanaa musiikkia ja ajattelemaan muita asioita. Tästä vaan huokuu sellanen 'kaikki on hyvin'-fiilis. Eiks oo mahtavaa et tälllänen nettiin kirjottelu auttaa ihmisiä, tää ei oo mulle mikään pelkkä viihdyke vaan mä tosiaan nautin ja jopa tarviin tätä. Kiitos paljon et oot tehny tän blogin. Oot ihana tyyppi, vaikka 'tunnenki' sut vain näin pintapuolisesti :D ps. toivottavasti et ahdistu tästä :("

 

Henriikka sanoi...

"Mä kyllä tykkään näistä sun jutuista. Jotenkin blogeja vaan karisee ain välillä lukulistalta, mutta tänne jaksaa ain tulla- Tää on sellaine ikuinen perjantai-iltapäivä, kun on kaikki tehtävä takanapäin. Kiitos siitä."

 

Sanoissa on niin paljon voimaa ja kauneutta. Älkää unohtako sitä.

Musiikkivideo on tuossa siksi, että musiikki on siinä mielettömän kaunista ja video äärimmäisen kaunis.

Älkää turtuko kauneuteen, huomatkaa se. Joka ikinen päivä.

Koska olette sitä itsekin, kauniita.

Pus!

Kuvat 1 2 3

Sitaatit tänne blogiini tulleita kommentteja. Erityisterveisiä eilisillan Ellalle (?) ja kaikille muille rohkeille, jotka olette tulleet livenä tervehtimään.

Länge lever sommaren den som kom och gick igen snabbare än någonsin förut

♫ Veronica Maggio - Sju sorger ♫

Päällimmäisenä kesästä 2012 jäi mieleen jatkuva sade ja tympivät työillat. Se, ettei tullutkaan Suurta Seikkailujen Kesää.

Mutta kun alkaa muistella tarkemmin, niin kyllä sekin oikein kelpo kesä oli.

Tapahtuikin jotain. Vietin tähänastisen elämäni parhaan juhannuksen, kävin ottamassa tatuoinnin, lumouduin Regina Spektorista Garden Partyissa, pääsin Santigoldin lavalle tanssimaan Ruisrockissa, tarkastin lippuja ja rannekkeita Flow'ssa, järjestin puistokirppiksen Idan kanssa.

Hyviä, villejäkin hetkiä monessa kaupungissa monien ihanien tyyppien kanssa.

Jopa niissä lähes jokapäiväisissä pyörämatkoissa työn ja kodin välillä Veronica Maggiota fiilistellen oli oma viehätyksensä.

Joskus kannattaakin kokonaiskuvan sijaan tarkastella yksityiskohtia.

Don't slip away my dear

 

 

 

{Click the images for sources}

Vuoden ensimmäinen päivä on hyvä ottaa vastaan sängyssä makoillen ja eilisen juhlahumusta toipuen.

Kauniista kuvista ja kauniista musiikista ei ole koskaan haittaa, jospa nämä jopa helpottaisivat jonkun oloa tänä tiistaina, joka tuntuu sunnuntailta.

Ihastuin kovasti tämän kappaleen haikeaan tunnelmaan ja videoon, jonka avulla voi vaikka muistella eilisen juhlatunnelmia.

Pysykää poissa yksinäisistä paikoista, mutta pysykää sängyssä tämä päivä.

Arkeen ehtii palata sitten joku toinen päivä.

No need to talk about the future, baby, we don't need to talk about that

Marraskuussa haastoin itseni tekemään uusia asioita. Totta puhuakseni, olisin voinut suoriutua paremminkin. Mutta ei tämä mikään kilpailu ollut ja varmasti tuli tehtyä myös sellaista, jota ei edes tajunnut tekevänsä ekaa kertaa.

Mieleen jäi ainakin ensimmäinen kahvakuulatunti (oli huippua, tätä lisää!). Osallistuin myös kieltenopiskelijoiden ainejärjestön pikkujouluihin ja tulipa minusta sitten kertaheitolla toinen uuden hallituksen kulttuurivastaavista, hupsista.

Eräänlaisena uutena kokemuksena voi pitää sitä, kun menin tenttiin nukkumatta silmällistäkään edellisenä yönä. Lukeminen jäi hieman viime tinkaan. Yleensä en juo kahvia koskaan, sinä yönä meni kaksi kupillista vierasvarana ollutta pikakahvia. Aikamoinen kokemus sinänsä, voitte arvata, kuinka nauroin (lähinnä ihmetyksestä), kun eilen sain tietää tentin menneen läpi.

Tämän ehkä voisi ottaa ihan tavaksi, pyrkiä tekemään ainakin yksi täysin uusi asia kuukaudessa (mielellään kivoja asioita, ei esimerkiksi viimeisenkaltaista tapausta). Siinäpä haastetta vuodelle 2013.

Ensi vuodelta odotan parempaa opiskelumotivaatiota, Protuleirille ohjaajaksi menemistä, kesän festareita sekä, jos kaikki vain menee suunnitelmien mukaan, vaihtoon lähtemistä.

Vuosi 2012 oli hyvä, toivottavasti 2013 on vieläkin parempi! Jännittävämpi ainakin saisi olla.

PS. Tekikö joku jotain uutta tämän innoittamana? Saa kertoa! Saa myös jakaa juttuja, joita pyrkii, suunnittelee tai haaveilee toteuttavansa ensi vuonna.