I poured my aching heart into a pop song, I couldn't get the hang of poetry

 

En koskaan kuvitellut olevani Converse-tyttö. Ajattelin (ja ajattelen edelleen), että on turhaa maksaa suuria summia tennareista vain tähtilogon takia. Ja sitä paitsi, kaikilla on converset. No, sitten erään kerran Pariisissa kirpparilla pyöriessä edessäni oli juuri oikean kokoinen pari, juuri oikean värisenä (oikeasti kirkkaampi vihreä kuin kuvissa!), neljä euroa. Arvatkaa, montako sekuntia harkitsin. Oikein, en ainuttakaan.

Onneksi myös Tampereen kirpparitarjonta näyttää olevan hyvin suosiollinen, lauantaina ehdin kiertää vain kolmessa ja hamusin sellaisen lottopotin, että oli pakko lopettaa ennen vararikkoon joutumista. Kivan värinen silkkitoppi, ihana pieni nahkalaukku, päheet nahkakengät, täydellinen tummansininen takki (etsinnöissä ollut jo vaikka kuinka kauan, nyt odotan vain säiden kylmenemistä) ja mahtava anorakki. Hymyilin kilpaa auringon kanssa pyöräillessäni kotiin. Ja tajusin juuri, että ne kaikki on kotimaista tuotantoa, siistiä! Jos olisin oikeaoppinen muotibloggari, niistä kaikista olis tietty kuva täällä, mutta... Noh, sanotaanko vaikka, että mun mielestä sana "muoti" on tästä blogista melko kaukana... Ei sillä, ettenkö lukisi sellaisia blogeja vähän turhankin paljon, heh.

Kävin eilen kokeilemassa rugbya, oli kivaa, mutaista ja vei voimat aika tehokkaasti, menin nukkumaan kymmeneltä... Ja tänään särkee joka paikkaan, ihanaa! Tuli mieleen koripalloajat, jea.

Ihme Arctic Monkeys-kausi nyt meneillään. En valita, päinvastoin!

  

"Baby, I was made to break your heart"

Something tells me I'm into something good

Eilinen oli oivallusten päivä:

♣ En saanut yöllä heti unta, joten rupesin selailemaan Tampereen yliopiston hyväksymispapereita ja muita lappusia. Innostuin toden teolla, ehkä Tampere on hyvä just mulle. Kiva muuten saada tietää, että on päässyt myös Turkuun opiskelemaan sen jälkeen, kun Tampereen paikka on jo pitänyt hyväksyä. No, eipä tarvinnut tehdä vaikeaa valintaa sen suhteen. Ja kai se on ihan hyvin, että pääsi kolmeen yliopistoon niistä neljästä, joihin haki.

♣ Sinä samaisena yönä sain myös kuningasidean. Tatuointiin nimittäin. Nykyään on kai omaperäisempää olla ottamatta tatuointia, mutta ku muutkin nii minäki! Tai siis... Oon muistaakseni aina pitänyt tatskoista, mutta en osannut kuvitella niitä itselleni ennen kuin ehkä pari vuotta sitten eräänä kesänä huomasin valvoneeni aamuviiteen tuijotellen mitä kivoimpia kuvia mm. täältä. Oon vain halunnut odottaa, että saan jonkun oikeasti hyvän idean siihen.

♣ Huomasin, että mun vihreä Picnic in the park-kynsilakka loppuu ihan kohta. Se on huono asia, koska a) en tajunnut hamstrata sitä mukaani Pariisista, b) mun on pakko lakata koko ajan kynsiäni, sillä toi lakka ei ihan hevillä poistu, vaan kynsistä jää kauniin vihertävät ja c) tykkään tästä kovasti, en oo koskaan saanut näin paljon kehuja kynsien väristä. Mm. siltä lentokentän virkailijalta, jolle maksoin ylimääräisestä matkalaukustani ja siltä homomieheltä Batofarilla, jonka kanssa päädyin hetkeksi tanssimaan.

♣ Iloitsin taas, ehkä miljoonannen kerran, kuinka kivoja kavereita mulla onkaan. Käytiin tyttöjen kanssa lounaalla ja sen jälkeen kävin toisten tyttöjen kanssa kahvilla (eli kaakaolla) ja kirpparilla, jossa...

♣ ...ihmettelin, miksi olen koskaan alkanut keräämään astiastona perustylsääkokoa, kun kirppareilta löytää ihania astioita? Tuleehan niistä aikamoinen sekamelska, kun ostaa aina pari lautasta kukallisia ja sitten toiset pari raidallisia, mutta aika suloinen sekamelska mielestäni. No, ei kai astioita voi koskaan olla liikaa?

♣ Muistin, ettei mulla ole tällä hetkellä hajuvettä laisinkaan. Viime vuoden sinnittelin joltain lomamatkalta lentokoneesta tuliaisina saamilla minipulloilla Lancômen tuoksuja sekä Sephoran (meikkikauppaketju, toimii ainakin Ranskassa) näytelahjoilla (joita siis sai yleensä aina kun osti sieltä jotain). Kipitin siis The Body Shopiin ja pikaisen harkinnan jälkeen päädyin kirsikankukkiin, koska ajattelin selviytyväni Suomen pimeästä talvesta nuuhkien Pariisin kevättä (pullon kyljessä tosin lukee Japanese cherry blossom, mutta ei anneta sen häiritä). Haaveilun kohteena pysyy kuitenkin edelleen Chanelin Chance Eau Fraîche (kirotut kylkiäislahjat!).

♣ Tuumin, että tämänvuotinenkin Flow taitaa mennä siten, että tiedän paljonkin tyyppejä, ketkä on sinne menossa, mutta en ole oikein menossa kenenkään kanssa. Tai siis että en oo menossa jollain tietyllä porukalla samalla junalla samassa paikassa yötä hengataan yhessä koko viikonloppu -tyyppisesti. Mutta kaikki järjestyi viime vuonnakin ja nyt en edes stressaa asiasta, toisin kuin vuosi sitten hieman. Hyvä vaan jos voi vaihtaa porukkaa aina fiiliksen ja bändin mukaan, heheh.

Kuinka paljon ihminen saakaan jaariteltua hajuvesistä ja kynsilakoista? Aika paljon näköjään.

Voisin jaaritella vielä siitä, kuinka kivaa olisi, jos tämä laulu kertoisi mun elämästä. Mutta ehkä jaarittelu riittää jo tälle kerralle.

The Bird And The Bee - I'm Into Something Good


Kaikki kuvat we♥it, kuinkas muutenkaan.

When you're still waiting for the snow to fall, doesn't really feel like Christmas at all

Viikko sitten käytiin yksillä Laura-Sophien synttäreitten kunniaksi. Tai no muut jatko paattibileisiin mun kiirehtiessä vikaan junaan, koska aamulla oli töitä ja olin kipeä. Oon nytkin kipeä, vaihteeksi mahatautia ja kuumetta, jihuu. Tullu nukuttua parin päivän aikana vähintään 2/3 vuorokaudesta. On tullut myös puhuttua suomea ranskalaisen kanssa, kuin siistiä oikeesti!! Tapasin myös Miaa, joka on täällä vaihtarina. Käytiin suomalaisilla joulumarkkinoilla, jotka oli aika säälittävän pienet ja maksoin järkyttävän paljon karjalanpiirakoista. Ostin tänään kilon voita kaupasta. Tein piparitaikinan ja huomenna leivon varmaan koko päivän.

Perinteisten joulurallattelujen sijaan virittäydyn joulutunnelmaan mm. näiden avulla:

Suosikki The Killersin joulubiiseistä, uusimmalle (kannattaa katsoa video vaikka vain hyväntekeväisyyden nimissä!) en oo vielä lämmenny niin hirmuisesti, mutta niinhän se oli tän kanssa viime vuonna...

Why so serious?

Varoitus: tämä teksti sisältää paljon jaarittelua ja toisiinsa ei-mitenkään liittyviä epäolennaisuuksia.

Musta tuntuu, että mulla oli sunnuntai-iltana ja maanantaina kuumetta, vähintäänkin lämpöä. En tosin mitannu sitä millään kuumemittarintapaisellakaan, mutta en kyllä täysissä voimissani ollu. Maanantaihin kuului nukkumista ja The Dark Knight, joka on Heath Ledgerin Jokerin ansiosta loistava. Olin innoissani löytäessäni sen näiltä, koska oon jo pitkään halunnu katsoa sen uudestaan.

kuva

Tiistaina pötköttelin sohvalla Frendejä tuijotellen. Näillä on 9. ja 10. tuotantokaudet. En oo aiemmin kunnolla kattonu Frendejä, varmaan edes kokonaista jaksoa, välillä pari minuuttia sattumalta vilkassu. Ihan hauska ja hyvää ajanvietettä jos ei jaksa panostaa kokonaisen elokuvan katsomiseen. Kahdeksan jakson jälkeen ei iske muhun lähellekään samalla tavalla kuin Skins tai Mullan alla, tai edes Greyn anatomia tai Täykkärit, mutta ihan jees. Noina päivinä kului myös litroittain teetä.

kuva

Keskiviikko oli älyttömän lämmin päivä, vaikka täällä on jo virallisesti vaihtunut syksyyn. Aamupäivällä saatoin P:n sen teatteriharrastukseen. Mun pitää saattaa se puoliväliin sitä matkaa, tietyn kukkakaupan kohdalle ja olla sitä sitten puolentoista tunnin päästä siinä vastassa. Tässä välissä lähdin Even mukaan ruokakauppaan, koska sen piti tehdä ostoksia sen perheelle. Selvittiin hyvin sen perheen jättiautolla kolhimatta mitään tai ketään. P harrastaa myös judoa, jota sillä on kahdesti viikossa. Keskiviikkona mentiin sinne pyörillä. Ihan kiva, että näillä on mulle oma pyörä joo, mutta... Sinne judopaikkaan kestää kävellen joku reilu vartti ja pyörällä kai vähän alle kymmenen. Lähettiin kivasti viittä minuuttia ennen sen tunnin alkua sinne ja en tosiaan ollu kokeillu mun pyörää aiemmin. Satula oli aika matalalla, mutta se oli pienin mun murheista. Pyörässä on vain käsijarrut ja mulla on aina ollu jalkajarrullinen pyörä. Vaihteet siinä on ihan pimeet, siinä on seittemän vaihetta, mutta ne menee päinvastoin kuin Suomessa (kai..), siis tän ykkönen vastaa suomalaista seiskaa, jos tajuatte. Lisäksi se satula on ehkä epämukavin ja kipua tuottavin ikinä. Yritä siinä sitten päästä kiireessä nopeasti eteenpäin. Ja tosiaan autotiellä, koska näiden kävelytiet on kapeita. Tai no, niin on autotietkin, nää parkkeeratessaan kääntää sivupeilit sisäänpäin...

Tänään torstaina (täällä kello ei oo vielä yli puolenyön, eiku nytpä onkin, hups) täällä oli taas lakko (3 miljoonaa ihmistä kaduilla ympäri maata, suomalaiset vois ottaa mallia) ja tällä kertaa vain C:llä oli koulua, eli P oli mun kanssa kotona koko päivän. Pelattiin Wiitä (oon huono siinä) ja katottiin elokuva (L'aile ou la cuisse).

kuva

Musta myös tuntuu, että tää oli ehkä tylsin ja epäkiinnostavin kirjotus ikinä ja oisin voinu vaikka mennä nukkumaan tämän sijasta, mutta meni jo.