I poured my aching heart into a pop song, I couldn't get the hang of poetry

 

En koskaan kuvitellut olevani Converse-tyttö. Ajattelin (ja ajattelen edelleen), että on turhaa maksaa suuria summia tennareista vain tähtilogon takia. Ja sitä paitsi, kaikilla on converset. No, sitten erään kerran Pariisissa kirpparilla pyöriessä edessäni oli juuri oikean kokoinen pari, juuri oikean värisenä (oikeasti kirkkaampi vihreä kuin kuvissa!), neljä euroa. Arvatkaa, montako sekuntia harkitsin. Oikein, en ainuttakaan.

Onneksi myös Tampereen kirpparitarjonta näyttää olevan hyvin suosiollinen, lauantaina ehdin kiertää vain kolmessa ja hamusin sellaisen lottopotin, että oli pakko lopettaa ennen vararikkoon joutumista. Kivan värinen silkkitoppi, ihana pieni nahkalaukku, päheet nahkakengät, täydellinen tummansininen takki (etsinnöissä ollut jo vaikka kuinka kauan, nyt odotan vain säiden kylmenemistä) ja mahtava anorakki. Hymyilin kilpaa auringon kanssa pyöräillessäni kotiin. Ja tajusin juuri, että ne kaikki on kotimaista tuotantoa, siistiä! Jos olisin oikeaoppinen muotibloggari, niistä kaikista olis tietty kuva täällä, mutta... Noh, sanotaanko vaikka, että mun mielestä sana "muoti" on tästä blogista melko kaukana... Ei sillä, ettenkö lukisi sellaisia blogeja vähän turhankin paljon, heh.

Kävin eilen kokeilemassa rugbya, oli kivaa, mutaista ja vei voimat aika tehokkaasti, menin nukkumaan kymmeneltä... Ja tänään särkee joka paikkaan, ihanaa! Tuli mieleen koripalloajat, jea.

Ihme Arctic Monkeys-kausi nyt meneillään. En valita, päinvastoin!

  

"Baby, I was made to break your heart"

Mikä ennen oli kevyttä on äkkiä enemmän

Oon löytäny itsestäni aamu-urheilijan täällä Ranskassa, lähdettiin tänään lenkille lempparinaapurin kanssa kello 9 aamulla! Aattelin aina Suomessa, että pyh, kuka muka jaksaa urheilla heti aamusta, mutta hupsista... Oon oppinut pitämään myös mm. oliiveista ja katkaravuista, juomaan olutta (demi-pêchestä se lähti...) ja eilen ostin ensimmäistä kertaa elämässäni (?) sormuksen, aion opetella pitämään muitakin koruja, kuin korviksia. Ostin myös villin väristä kynsilakkaa, aika päästä yli vain-kirkkaanpunaista-kynsilakkaa-jos-sitäkään-kaudesta. Sen nimi on picnic in the park, sopii siis tämänhetkiseen elämään enemmän kuin paremmin, haha (nimim. tänäänkin kolmisen tuntia kärähtäneellä nurmikolla "opiskelu"-piknikkiä viettäen).

Viime viikon torstain ja perjantain vietin kotona vanhemman pojan (8 v. Paul) kanssa, koska sillä oli kai angiina. Suomessa jos lapsella on kuumetta, se jää kotiin lepäämään ja juomaan Jaffaa, mutta ehei, ei täällä. Ranskassa lapsi viedään heti seuraavana päivänä lääkäriin. Näiden lastenlääkäri on päälle viisikymppinen minihameeseen pukeutunut nainen, ihan mukava, mutta kuulemma vähän erikoinen (eräänä jouluna oli poronsarvet päässä + keräilee Disney yms. -keräilykortteja, joita saa Auchanista, paikallisesta Citymarkettia vastaavasta kaupasta ostosten kylkiäisenä). Lääkärikäynnin jälkeen mentiin apteekin kautta kotiin ja Paul veti seitsemän pilleriä naamaan. Sekä lääkäri, että maman olivat sitä mieltä, että jos seuraavana päivänä ei ole kuumetta, niin kouluun vaan (käsite yksi kuumeeton päivä ei selvästikään ole tuttu..). Niin ja eilen aamulla sitä käytettiin myös sairaalassa vatsakipujen takia, mutta ne kuulemma kuuluu tautiin, ja tänään poika oli jo koulussa.

Perjantai-iltana illallistettiin Anniinan viimeinen illallinen Pariisissa (kuulostipa hurjalta) ja sain (taas) lisää suomalaisia tuttuja. Mistä näitä suomalaisia oikein riittää? Paikallisia kavereita in your dreams... Mutta pääasia, että niitä kavereita ylipäänsä on! Onneks mulla on vielä ihan huippuja ♥

Loppuviikonloppu sujuikin sitten auringossa maaten ja uima-altaassa pulikoiden (jäätävää!). Kierrettiin me kirpparillakin tosiaan ja ajeltiin bussilla Pariisin halki, vaikka metroilla ois päässy ainakin puolet nopeemmin. Mutta mikäs siinä, jos ei oo kiire.

PS. Nyt raikaa Manner täälläkin! Tai raikasi... Noh, kerkesin sentään kuunnella sen viidesti, ostan sen sitten Suomesta! Vaikka äiti jo kysyikin, että pitääkö se lähettää mulle, heh.

PPS. Kidutan itseäni juuri katselemalla Euroviisujen semifinaalia. Aikamoiset James Blunt-vibat tulee Paradise Oskarista, mutta sanoisin, että vois olla jopa voittoainesta...

Sometimes you get up and bake a cake or something

Kaikki on täällä ihan sekasin kun on reilu 10 cm lunta. Ihmiset on jumissa ja nukkuu öitä moottoriteillä autoissaan, lapsia viettää öitä koulun jumppasaleissa, bussit ei kulje, lentokentät kiinni jne. Kyllähän se hieman vaikeuksia tuottaa jos pitää liukastella kesärenkaissa, kun muita ei täällä tunneta... Eilen aamulla oli syksy, mutta viiden tunnin lumipyryn jälkeen täysi talvi, jes! Oon niin paljon iloisempi, kun on lunta. Mentiinkin Even kanssa leikkimään lapsia eilen illalla, tarkoituksena saada aikaan lumiukko, mutta mittari oli sen verran jo karannut pakkasen puolelle, että saatiin aikaiseksi vain päärynä... niinpä.

Rakastan ja vihaan spinningiä. Nyt on kahdesti tullut käytyä siellä ja se on vaan parasta, vaikka sen aikana hoen kirosanoja mielessäni (ja joskus puoliääneenkin, onneks täällä ei kukaan ymmärrä Eveä lukuun ottamatta..), hikoilee ainakin tarpeeksi!

Mitäs muuta... Lauantaina babysittaus-ilta ja lasten mentyä nukkumaan tortilla- ja leivontailta Even kanssa. Papalla oli sunnuntaina synttärit nii halusin tehdä sille suklaakeksejä, vaikkei ollutkaan fariinisokeria eikä ensin melkein leivinpaperiakaan, jeejee.

Viime perjantaina oltiin kaiken säädön jälkeen kahdestaan Even kanssa liikkeellä, vaikka tosiaan vain murto-osa ajasta oltiin ihan kahdestaan. Pidettiin pientä suomen oppituntia junassa, yhdenkin kirjaimen muutos on aika ratkaiseva toisinaan...

Ihana aikajärjestys muuten, samapa tuo. Sunnuntaina ostin hyväntuoksuisia kynttilöitä (en edes muista millon viimeksi poltin kynttilöitä, vaikka niitä on Suomi-kotiin kertyny aika kiitettävästi kaikista lahjoista...) ja kirkuvanvärisen villapaidan sekä ohuita villasukkia, jotka on ehkä maailman kätevimpiä. Käytiin myös herkuttelemassa intialaisessa Eve plus Mäyrä plus minä-porukalla.

Maanantaina leivottiin Even (yllätysyllätys) kanssa korvapuusteja itsenäisyyspäivän kunniaksi. Voita, sitä todella oli, hiivaa ei kai sitten tarpeeksi.

Niin ja tänään käytiin Pariisin ruotsalaisesta kaupasta ostamassa tummaa siirappia (pipareille) ja raesokeria (pullille), leipominen jatkukoon!

Pitäiskö mun huolestua, kun löydän kamerastani tämmösiä kuvia? Jos mun 407 askeleen päässä asuvalla eläinystävällä onkin jotain salaisia patoutumia...