And with the rain in equal measure, you brought the sun to guide you through

 

Aurinkoisena päivänä sulkeudun pimeään elokuvateatteriin ja sateisena käyn juoksulenkillä. Yhtenä iltana syön jäätelöä ja katson Audrey Hepburnia jonkun kanssa, toisena iltana syön jäätelöä ja katson lempi tv-sarjaa itsekseni. Teen mustikkarahkaa ihan vain, koska muuten vispikerma vanhentuu jääkaappiin ja pakastelokero ei ole tarpeeksi kylmä mustikoillekaan. Enkä vahingossakaan muista pestä ikkunoita.

PS. Lukekaa Poikani Kevin mieluummin kirjana tai ainakin lukekaa se ennen kuin katsotte elokuvan, pliis.

PPS. Musiikkihuomioita: harvoin mikään yksittäinen albumi sopii juoksumusiikiksi, mutta Lapkon uusin sopii täydellisesti. Norah Jonesin uusin on täydellistä sunnuntaimusiikkia. Gossipin uusin on parempi kuin odotin, tai ainakin parin biisin diskojumputuksella lähtee aamu hyvin käyntiin. Santigoldin uusin kuulostaa M.I.A.:n pikkusiskolta, mutta ehkä juuri siksi onkin niin niin niin hyvä. Tänään kuitenkin kelpaa vain School Of Seven Bells.

Mikä ennen oli kevyttä on äkkiä enemmän

Oon löytäny itsestäni aamu-urheilijan täällä Ranskassa, lähdettiin tänään lenkille lempparinaapurin kanssa kello 9 aamulla! Aattelin aina Suomessa, että pyh, kuka muka jaksaa urheilla heti aamusta, mutta hupsista... Oon oppinut pitämään myös mm. oliiveista ja katkaravuista, juomaan olutta (demi-pêchestä se lähti...) ja eilen ostin ensimmäistä kertaa elämässäni (?) sormuksen, aion opetella pitämään muitakin koruja, kuin korviksia. Ostin myös villin väristä kynsilakkaa, aika päästä yli vain-kirkkaanpunaista-kynsilakkaa-jos-sitäkään-kaudesta. Sen nimi on picnic in the park, sopii siis tämänhetkiseen elämään enemmän kuin paremmin, haha (nimim. tänäänkin kolmisen tuntia kärähtäneellä nurmikolla "opiskelu"-piknikkiä viettäen).

Viime viikon torstain ja perjantain vietin kotona vanhemman pojan (8 v. Paul) kanssa, koska sillä oli kai angiina. Suomessa jos lapsella on kuumetta, se jää kotiin lepäämään ja juomaan Jaffaa, mutta ehei, ei täällä. Ranskassa lapsi viedään heti seuraavana päivänä lääkäriin. Näiden lastenlääkäri on päälle viisikymppinen minihameeseen pukeutunut nainen, ihan mukava, mutta kuulemma vähän erikoinen (eräänä jouluna oli poronsarvet päässä + keräilee Disney yms. -keräilykortteja, joita saa Auchanista, paikallisesta Citymarkettia vastaavasta kaupasta ostosten kylkiäisenä). Lääkärikäynnin jälkeen mentiin apteekin kautta kotiin ja Paul veti seitsemän pilleriä naamaan. Sekä lääkäri, että maman olivat sitä mieltä, että jos seuraavana päivänä ei ole kuumetta, niin kouluun vaan (käsite yksi kuumeeton päivä ei selvästikään ole tuttu..). Niin ja eilen aamulla sitä käytettiin myös sairaalassa vatsakipujen takia, mutta ne kuulemma kuuluu tautiin, ja tänään poika oli jo koulussa.

Perjantai-iltana illallistettiin Anniinan viimeinen illallinen Pariisissa (kuulostipa hurjalta) ja sain (taas) lisää suomalaisia tuttuja. Mistä näitä suomalaisia oikein riittää? Paikallisia kavereita in your dreams... Mutta pääasia, että niitä kavereita ylipäänsä on! Onneks mulla on vielä ihan huippuja ♥

Loppuviikonloppu sujuikin sitten auringossa maaten ja uima-altaassa pulikoiden (jäätävää!). Kierrettiin me kirpparillakin tosiaan ja ajeltiin bussilla Pariisin halki, vaikka metroilla ois päässy ainakin puolet nopeemmin. Mutta mikäs siinä, jos ei oo kiire.

PS. Nyt raikaa Manner täälläkin! Tai raikasi... Noh, kerkesin sentään kuunnella sen viidesti, ostan sen sitten Suomesta! Vaikka äiti jo kysyikin, että pitääkö se lähettää mulle, heh.

PPS. Kidutan itseäni juuri katselemalla Euroviisujen semifinaalia. Aikamoiset James Blunt-vibat tulee Paradise Oskarista, mutta sanoisin, että vois olla jopa voittoainesta...

It's been a hard enough for me

En oikein tiedä, mitä ajatella Brandon Flowersin sooloilusta. Tykkään sen äänestä mielettömästi. Mutta The Killers on mun rakkaus, enkä voi olla vertailematta bändiä ja tätä sooloprojektia. Mutta nyt Flamingoa kuunnellessa, ei se ole ollenkaan hassumpi. Ehkä muutaman kuuntelukerran jälkeen tykästyn tähän yhtä lujaa kuin Kelen The Boxeriin. Tästä videosta tosin en hirveesti pidä, vaikka siinä on Charlize Theron ja kaikkea..

Ehdin jo innostua tän perheen dvd-kokoelmasta, siellä on vaikka mitä, semmosia joita oon aina halunnu nähä, mutta vielä ei oo tullu tilaisuutta. Kuten Fight Club tai Pianisti. Mutta, ne taitaa olla kaikki dubattu ranskaksi, eiih. Ja ne kaikki näyttää siltä, että ne on poltettu tms, eli en tiiä saako kieltä muutettua. Enkä löytäny dvd-soittimen kaukosäädintäkään. Ääh.

Spotify-mainokset ei muuten ärsytä tippakaan, kun ne on ranskaksi. Mun huoneessa on myös radio ja löysin hyvän kanavankin, Virgin Radio. Sieltä tulee superhyvää musiikkia, paljon esim. Gossipia, Coldplayta, välillä myös ranskalaista.

En oo hirveesti jaksanu kattoa telkkarista mitään sarjoja, mutta päivisin pyykkiä lajitellessa ja muutenkin mulla on auki musiikkikanavat, en oo ainakaan huomannu, että täällä ois MTV:tä, mutta surffailen kahden kanavan välillä, Direct Star ja W9, vähän sen mukaan, kummasta tulee aina parempaa musiikkia. Aika samat videothan ne aina pyörii, mutta en oo vielä ehtiny pahasti kyllästyä. Näistä tykkään, esimerkiksi:

 

Eilen kävin juoksulenkillä tuolla metsässä Eveliinan kanssa. Siellä on ihan hullun hyvä juosta! Ja nyt on ilmeisesti kuherrusvaihe ohi lasten kanssa, pienempi sai eilen semmosen raivokohtauksen kun ois pitäny mennä suihkuun, että huhhuh. Puoli tuntia parkumista. Kunnon tahtojen taistelu, yritin rauhoittaa laulamalla SMG:tä ja vaikka sun mitä, mutta vaan äiti ois kelvannu. Olin eilen illalla niin väsyny juoksemisesta ja muutenkin, aivot toimi hyvin hitaasti, joten ruokapöydässä en tajunnu heti mitään mitä ne mulle puhu, vasta parin toistamiskerran jälkeen jotenkin. Meninkin puoli kymmeneltä nukkumaan.

PS. Ooh, Hurtsin albumi kuunneltavissa Spotifyssa, jehuu!