I can only find you if you are looking for me

On se vaan niin hassua, kuinka pienillä asioilla saa kohotettua mielialaa niin huimasti.

Kuten lampunvarjostimella, joka kukittaa valopilkuillaan koko keittokomeron seinät.

Tai uudella suihkuverholla, jonka ansiosta ankeinakin aamuina hieman hymyilyttää hampaidenpesulla.

Tai kun vihdoin ja viimein löytää oikeasti kivan heijastimen (maatuskalla ei ole vielä nimeä, mutta on merkiltään Tikkerperi).

Ja etenkin, kun aamulla katsoo ulos ikkunasta ja näkymä on tämä:

(Joo joo, totta kai ne ehtii vielä sulaa pois, mutta iloitsen silti!)

Vaikka toisinaan tuntuukin, että talviunet olisi paras keino selvitä kevääseen, niin on tässäkin puolensa. Saa rauhassa valitella väsymystä ja voi jäädä kotiin katselemaan elokuvia esim. Netflixistä, jos siltä tuntuu.

Ja parasta talvi(uni)musiikkiahan tarjoilee tietysti Wintersleep:

   WINTERSLEEP - Hum

 PS. Kiitos parhaalle äidille varjostimesta, suihkuverhosta sekä heijastimesta! Ja siitä, että jaksaa aina myös meikämököttäjää.

Girl in the fog

Mummo oli vuokrannut mökin Tahkolta. Siellä oli palju, jossa lilluttiin niin kauan, että sormista tuli ryppyiset. Suihkussa oli diskovalot ja mökin sisustajalla harvinaisen huono maku.

Kavuttiin rinteitä huipulle asti (tai melkein ainakin) ja otettiin epäonnistuneita hyppykuvia tihkusateessa.

Rallidiskossa oli maailmanhistorian kamalin DJ (Tean Tytöt tykkää, 60-luvun iskelmiä, lastenlauluja jne.) ja päätettiin pilkun jälkeen pitää vielä omat allasbileet. Kuultiin siskon kanssa parisuhteellisuusteoriaa tädiltä ja sen mieheltä, väliin tanssittiin Rihannaa. Nukkumaan mentiin puoli kahdeksalta aamulla, kun taivas alkoi sinertää.

Tiesittekö, että Nilsiän vesitornissa on joidenkin ihmisten koti?

 

Melkein meinasi tämäkin merkintä jäädä tekemättä, kun en keksinyt otsikkoa saati sopivaa kappaletta. Sitten alkoi soida:

   Levek - Girl In The Fog

(Kuvat, joissa esiinnyn ovat Anskun ottamia, muut omia.)

PS. Onko noloa kertoa jostain perhelomasta? No, ei välitetä siitä.

Letting go of ghosts

Rakastin Bat For Lashesin The Haunted Man-albumia jo ennen, kuin se oli julkaistu. Pariin päivään ei ole muu musiikki houkutellut. Oi, niin itkettävän ihanaa ja mahtipontista.

Nyt kuitenkin hymyilyttää, sillä jos kaikki menee hyvin, vuoden päästä olen jossain muualla, kuin Suomessa.

Tänään kehottaisinkin kuuntelemaan tuota levyä, katsomaan tuon kauniin making of-videon ja päästämään irti menneisyyden haamuista. Suurena Filosofina kehottaisin myös, että;

Turn your dreams into plans.

(En suinkaan keksinyt lausahdusta itse, mutten enää muista, missä sen näin. Väliäkö sillä, hyvä motto kelle tahansa.)

Elämä kiinnostaa

...opiskelu ei ihan aina niinkään. Ainakaan silloin, kun pitäisi oikeasti tehdä jotain muutakin, kuin istua luennoilla, haha. Onneksi nyt pientä lomaa tähän väliin, jee!

   Elämä kiinnostaa (remastered) by Pimeys

All your gold

 

Laura oli ihan kiva maistiainen tulevasta, mutta tästä biisistä en vaan saa tarpeekseni! Ihan älyhyvä! Ja miten en ole tajunnut aiemmin, kuinka kaunis Natasha Khan on?

 

Musta tuntuu jo nyt, että New Girlin kakkostuottari on parempi kuin ykkönen (joka oli sekin loistava) ja alan lämmetä jopa Zooey Deschanelille.


Ei mulla muuta, halusin vaan kertoa tämänhetkiset suosikkijutut. Kivaa viikonlopun jatkoa!

PS. En tiedä, pitäisikö tätä tunnustaa, mutta: katsoin eilen Justin Bieberistä kertovan dokumentin/elokuvan/fanipätkän/?? Never Say Neverin, koska halusin tietää, mistä siinä oikein on kysymys. Justin Bieber-maniassa siis. Ja se muutti mun käsityksiä täysin! Olihan se nyt maailman eniten cheesy, mitä olen ikinä nähnyt, mutta! Jos oon aina ennen suhtautunut lähinnä naureskellen koko hemmoon, nyt osaan myös arvostaa sitä. Onhan se nyt saavuttanut amerikkalaisen unelman potenssiin tuhat ja tehnyt töitä sen eteen. Sen musiikkia en edelleenkään kestä, mutta onhan se nyt mahdottoman suloinen! Never say never, siis! Ei jumalauta, minäkin...

3, 6, 9, you drink wine

♫ ♪ ♫ Cat Power - 3,6,9 ♫ ♪ ♫

Päätin, että Runo on mun lempikahvila, eikä vähiten siksi, että siellä on valtavat teemukit ja lähes yhtä valtava teevalikoima.

Sitseillä syötiin makaronilaatikkoa ja tanssittiin melkein aamuun.

Olen jo lähes päässyt yli en-voi-pukeutua-kokomustaan-kompleksistani, mutta tuntuu se edelleen vähän hassulta. Liian synkältä kai, en tiedä.

Mökillä vanha mainos väitti Suomen olevan romantiikan maa, mutta kotimatkalla tuli kirottua tämän maan sääoloja, kun auton tuuletin ei toiminut ja tuulilasi huurustui niin, että näkyvyys oli mitä oli (siis sitä ei ollut lainkaan).

Lähetettiin terveisiä Chileen, ihmettelin ranskalaistyylisen kahvilan kalliita kakkuja ja mielikuvitusmatka jatkui Italiaan, sata pitsavaihtoehtoa tuntuu jo hieman liioittelulta.

Tämä oli tällainen yhdistä kuva ja teksti-tyyppinen juttu. Asiaa vaikeuttaa se, että kaikista kuvista ei ole muuta sanottavaa, kuin että vietin mainioita hetkiä mainiossa seurassa. Vastapainoksi olen lojunut kotona villasukat jalassa harkiten siivoamista. Huomenna sitten. Tai ylihuomenna. Ehkä.

Ja juon kyllä edelleen enemmän teetä kuin viiniä, joten olkaa huoletta.

October

 

 

{Click the images for sources}

Sain purkillisen omenahilloa yhdeltä mukavalta. Tajusin taas kerran, että pitäisi katsoa enemmän vanhoja elokuvia. Join kuumaa kaakaota hyisellä Kuopion torilla, perunoita olisi ollut vielä myynnissä montaa eri lajiketta. En hennonnut herättää tyttöä, joka nukkui paikallani junassa, istahdin viereen nukkumaan. Lapasia tarvitsisi jo pyöräillessä, mutten koskaan muista sitä lähtiessäni, kuten en pyörän lamppuakaan. Onneksi takissa on liian pitkät hihat.

Miten voi olla samalla liikaa ja liian vähän aikaa?

Hei, lokakuu.

PS. Tein sen. Cute boys sleeping, olkaas hyvät.

PPS. En ikinä kyllästy tuohon kappaleeseen.