27.11.2016

soft sunday disco (dancing in the dark edition)







>>>

Tässä musiikkia synkkään marraskuuhun, niihin hetkiin kun tekee mieli tanssia yksin pimeässä, hieman samaan tapaan kuin tuossa Samaris'n videolla. (Jos et oo vielä kokeillut kyseistä konseptia, niin suosittelen lämpimästi!)

Tänään kävin ostamassa lisää kynttilöitä, hyasintin ja jouluteetä ihan vaan koska hyggeily best. Seuraavaks vois sit vähän jorailla näiden biisien tahtiin.

13.10.2016

nice vids


>>>

Siinäpä sitä olis; Jemima Kirke piirustelemassa, Grimes Stella McCartneyn haastateltavana, dreamy hajuvesimainos, puolituntinen dokkari Etelä-Korean kauneusihanteista ja laittomista tatuoinneista, Alice Neel maalaamassa sekä pari musavideota, joissa on asennetta. Jos tänne vielä vaikka joku eksyisi, hehs.

17.8.2016

10.8.2016

Spill your thoughts, will you

kesä2016_

Kesä kodittomana kulkurina on ollut paras päätös hetkeen. Aika on taipunut loppukesän puolelle taas niin kepeästi ja kuin huomaamatta. On elokuun alku ja suunnittelen mustikka-laventeliginin tekemistä.

Mutta edelleen tää maailma väsyttää mua. Turkki, Syyria, Välimeri, Brexit, Trump, mitä näitä nyt on. Kuitenkin taas pitkästä aikaa olen jaksanut perehtyä asioihin ja seurata uutisia. Ei kai kellään ole varaa vain pitää päätään pensaassa loputtomiin. (Paitsi ehkä niillä, joilla oikeasti on varaa eli rahaa: massikingeillä.)

Ystävälle kirjoitin viestiin, että on ollut aika seesteistä. Olen keskittynyt itseeni ja omaan olemiseeni, mikä ei aina ole kaikista helpointa. Olen ollut rentoutuneempi ja paljon vähemmän ahdistuneempi kun ei ole ollut minkäänlaisia velvoitteita ketään tai mitään kohtaan. Aika on soljunut eteenpäin ja minä siinä mukana.

Olen aina aika-ajoin miettinyt, että vaikka kuinka pidänkin sosiaalisesta mediasta ja edelleen jaksan ylistää esimerkiksi Instagramin ihanuutta, niin välillä mietin että mitä järkeä siinäkin on. Kun avaa jonkun sovelluksen ja ensimmäinen ajatus on, että se oma ihana elämä ei riitä. Että mä en riitä, koska en ole noin kaunis tai pätevä tai osaava tai menevä tai suosittu tai mitä hittoa nyt taas. Sitä pitää vetää keuhkot täyteen ilmaa ja muistuttaa itseään kaikesta hyvästä mitä jo on ja mitä tulee olemaan.

Koska eikö me kaikki vain yritetä selviytyä tästä elämästä parhaamme mukaan?

Päässä on pyörineet myös sanat vanhasta päiväkirjasta: jos on vihannut itseään jo niin kauan, ni voisko sen vaan lopettaa?

Olen nähnyt Beyoncén, elänyt aprikooseilla ja Ässämix-mehujäillä, myynyt lippuja Sodankylän elokuvajuhlilla, nukkunut ystävien lattioilla, sängyissä, sohvilla, lukenut liian vähän mutta lukenut kuitenkin, kokannut protuleirillä, uinut lämpimässä merivedessä ja kylmissä järvissä, kertonut tädille biseksuaalisuudestani, salakuljettanut punaviiniä festareille, syönyt kantarellikeittoa ja nähnyt kahdet ilotulitukset. Ja sen sellaista, muun muassa.

Niin, on ollut aika seesteistä.

26.6.2016

I am flirting with this guy just to pretend I'm fine

HINDS - Chili Town

Mura Masa - What If I Go?

Jessy Lanza - It means i love you

Radiohead - Daydreaming

Beyoncé - Sorry

>>>

Joku pieni yritys palata tänne, ehkä.

27.3.2016

Uomissa

20160326_190312
20160326_191425

Seison niemennokassa katselemassa siniharmaata järvimaisemaa. Jäidenlähtö ja paluumuuttavien lintujen huuto, väreilevät valot vastarannalla. Taas se olo, että kaikki tulee menemään ihan hyvin lopulta.

--

Ääripäästä toiseen ailahtelevat tunnetilat: sittenkin parempi vaihtoehto kuin turta, tasapaksu tyytyväisyys. Pohjalla ollessa kaikki todella on musertavaa, mutta parhaat hetket tuntuu sitten siltä kuin voisi räjähtää onnesta. Erityisherkkyys on ehkä tämän hetken muotisana, mutta se myös sanoitti itselleni sellaisia asioita, joita ennen kuvittelin vain omiksi outoiluiksi. Yksi pahimmista peloistani on se, että menettäisin kyvyn itkeä.

--

Välillä tuntuu, etten tunnista itseäni peilistä ja koko todellisuus tuntuu isolta vitsiltä. Miten olla tässä maailmassa on se kysymys, johon palaan yhä uudelleen. Ei mulla ole vastauksia enkä odota että kellään muullakaan olisi. On vain tekemisen ja olemisen tapoja ja ehkä mä haluaisin vain, että kärsimys vähenisi tässä maailmassa. Mutta miten hemmetissä sitä koskaan osaa auttaa ketään, jos sitä ei osaa poistaa edes itseltään? Kun en edes osaa pyytää apua keneltäkään, pitää vaan osoittaa, että pärjää. (Älä huoli, kyllä mä pärjäänkin.)

--

Elämä on uomissaan, päivät kulkevat sievässä jonossa peräjälkeen ja katson pakokauhuisena vierestä kuinka aika valuu. Pelkään, että kevät lamaannuttaa enkä saa mitään aikaiseksi taaskaan. Ehkä luovutan liian helpolla, ehkä en vain osaa pitää puoliani, ehkä en kestä tarpeeksi. Kyseenalaistan kaiken ja samalla itseni, eikä mikään riitä. Ja samalla kaikki on tarpeeksi. Osaisinpa vain itse olla itselleni tarpeeksi.

--

Kokoelma ajatuksia 27.3.2016 klo 00:35.

27.2.2016

FEEL GOOD VIDEOS


Ihan vaan siltä varuilta, että joku tarvitsee vähän ekstrapiristystä tälle lauantaille:




>>>

Siis: hieman taikaa, mun tän illan tanssimuuvit (ehhehh), ihanan hersyvä Adele, reaktio Beyoncén uuteen videoon sekä jäätävää myötähäpeää aiheuttava haastattelu, johon palaan aina tasaisin väliajoin, koska se on vaan niin hillitön.

Jeejee, kivaa viikonloppua mussukat!