3 vinkkiä viikonlopulle!

Tässäpä kolme kultturelliä vinkkivinkkistä tälle viikonlopulle:

1. Jyrock 17.-18.4.

Tämä vinkki taitaa tulla vähän turhan myöhässä muille kuin Jyväskylän seudulla viikonloppuaan viettäville, mutta kuitenkin: tänään ja huomenna järjestettävä, 30-vuotista taivaltaan juhliva Jyrock on oivaa lämmittelyä kesän musiikkifestareita varten. Huh huh mikä kattaus esiintyjiä!

2. Dok: Astrid Lindgrenin tarina

Äärimmäisen kiehtova ja valtavan taidokkaasti toteutettu kolmiosainen dokumentti ruotsalaiskirjailijan elämästä ja urasta. Muistan lapsuudestani Peppi Pitkätossun, Vaahteramäen Eemelin, Ronja Ryövärintyttären, Melukylän lapset sun muut, mutta en ollut ennen miettinytkään, kuinka kiehtova hahmo Astrid itse olikaan. Valtavan insipiroiva elämäntarina ja persoona, rikas niin mieleltään kuin sydämeltäänkin.

3. Meri Kuusisto: Amerikkalainen

Kuusiston esikoisromaanin lukee helposti viikonlopun aikana ja on sopivasti yhtä aikaa kevyt ja raskas, hauska mutta surullinen, hulvattoman absurdi ja silti riipaisevan todenmukainen. Kirja kertoo Susetesta, joka alkaa hoitaa amerikkalaista jalkapalloa kuin lasta ja Hermannista, joka asuu teltassa kerrostalon katolla. Enempää en tohdi paljastaa, mutta suosittelen lukemaan!

Kivaa viikonloppua!

Kuvat: jyrock.fi ja areena.yle.fi

Höstfest Jyväskylässä 10.-11.10.

Tekijä: Kaisa Kunelius

Helouu Jyväskylä!

Taas ois festaria tarjolla! Höstfest on syksyinen undie-festari (indie + underground) Ilokivessä ja Vakiopaineessa ja vitsit, mitä kaikkea onkaan tarjolla! Tsek tsek ohjelma!

Nähdään siellä jookos!

(Puolivahingossa ajauduin taas lipunmyyjäksi, että saa tulla morjenstaan, mutta kantsii tulla muutenkin, itse odotan innolla mm. Astrid Swania.)

Huvittaa

Yhtenä arki-iltana otin erään eksyneen lampaan kainalooni ja mentiin yhdessä kuokkimaan juhliin, joihin ei kai ehkä ihan oikeasti oltaisi kuuluttu, mutta niin sitä vaan istuttiin nurkassa ja juotiin valkkaria kertakäyttömukeista.

Baarissa löydettiin parhaita tyyppejä, joista se parhain huusi mulle tanssilattialla, että sä näytät niin hyvältä että mä en kestä. Narikkajonossa joku kutsui mua seiloriksi raitapaidan vuoksi ja mua huvitti suunnattomasti. Koko tämä elämä.

Bussi hurautti synnyinkaupunkiin ja äiti olisi halunnut ostaa tummansiniset kukertavat lakanat, mutta minäpä valitsin haalean mintunvihreät ja raidalliset. Koska jospa unetkin ovat vaaleissa lakanoissa vaaleampia, valoisampia. Vaikkakin viime unessa, jonka muistan, olin myöhästyä lennolta ja taisinpa myöhästyäkin lopulta.

En tosin muista, minne olisin ollut lentämässä. Eikä mun oikeastaan edes tee mieli lentää mihinkään juuri nyt. Jalat, polkupyörä, juna ja linja-auto riittävät, laiva voisi olla myös hauska. Vaikkakin luin muisteloita kaksikymmentä vuotta sitten tapahtuneesta uppoamisesta ja ajattelin niiden ihmisten hätää ja sitä, että merenpohja on niin monen sadan hauta.

Unelmoin lankakaupassa, punasin huulet, ostin syntymäpäiväsankarille ananaksen ja join kaljaa vaaleanpunaisella pillillä. Ajoin pyörällä, jossa ei ollut jalkajarruja ja pelkäsin koko matkan ajan, että unohdan asian tiukan paikan tullen. Ei tullut tiukkoja paikkoja onneksi, mutta hetkittäin unohdin silti, aina alamäessä.

Keräsin takapihalta omenoita Prisman muovikassiin ja iskä tuli kurkottamaan ylemmistä oksista ne isoimmat.

Sanoi aamulla asemalle kyyditessä, että täytyy laittaa omenat parvekkeelle yöksi, ettei ne ala mädäntyä.

Kiitos Canvas, olit ihana

Canvas Festival taisi olla jopa kivoin festari koko kesänä ja tulihan niitä muutama kuitenkin koluttua.

Lippukopeissa oli lämmintä ja asiakkaat muuttuivat illan edetessä vain iloisemmiksi.

Seuraavana päivänä saatettiin missata pari esiintyjää, mutta ei otettu ressiä. Parhaat tanssit taikoi ihan lopuksi Alex Metric ja olin hikinen ja onnea täynnä.

Lähes viidentoista kilometrin yöpyöräilykään ei karistanut hymyä kummallakaan kerralla.

Parempaa kesän lopetusta en olisi osannut toivoakaan.

Kiitos Jyväskylä, kiitos kaverit, kiitos minttuviina, kiitos musiikki, kiitos Canvas!

(Ja nyt kun kesäfestarit on ohi, on aika syksyn sisäfestareiden, jeah!)

Canvas Festival 22.-23.8. Jyväskylässä

Hoi kaikki jyväskyläläiset! (Ja miksei kaikki muutkin!)

Ihanaa, että Jyväskylässäkin tapahtuu nykyään kaikenlaista kiinnostavaa. Esimerkiksi nyt tulevana viikonloppuna olisi viime vuonna ensimmäistä kertaa järkätty Canvas Festival.

Joku jossain taisi jo tituleerata sitä Jyväskylän Flow'ksi (tamperelaisten kaverieni reaktio tähän: awwww). Itse odotan jotain samankaltaista esim. H2Ö:n kanssa; vähän tuntemattomampia esiintyjiä, joista voi tehdä upeita löytöjä (vaikka onhan siellä esim. Say Lou Lou, Iisa, LCMDF..!), rentoa ja lämminhenkistä tunnelmaa.

Saa nähdä, olenko oikeassa, tulkaa tekin! (Ja tulkaa ostamaan multa lippuja perjantaina!! ^____^)

Kun on voitolla päivän päättyessä

Näinä aikoina todella tuntuu, että olen voitolla päivän päättyessä.

En tunne enää Jyväskylää. Se edustaa mulle menneisyyttä ja vellon vain nostalgiassa täällä käydessäni.

Jyväskylä on autio, enkä tunne täältä enää melkein ketään.

Silti Jyväskylä on mulle rakas ja hyvä. Ja onhan täällä rakkaita.

Mutta: mä pääsin täältä pois.

And I found myself attached to this railroad track

Olen ihastellut sinisiä hetkiä ja lumisia maisemia. Kylmyyskään ei haitannut, kun oli niin kaunista.

Olen matkustanut junalla Tampereen ja Jyväskylän sekä Tampereen ja Helsingin väliä. Yksin ja seurassa, aamulla ja illalla. Kuunnellut musiikkia, lukenut lehtiä, syönyt eväitä, nukkunut ja antanut ajatusten vaeltaa.

Tavannut uusia ihmisiä ja vanhoja tuttuja. Miettinyt ihmisiä ja ihmissuhteita, keskustellut niistä.

Ollut pikkujouluissa, yllätyssynttärijuhlissa ja First Aid Kitin keikalla. Piilotellut sängyssä lämpimän peiton alla tekemättömiä velvollisuuksia.

Enää pari viikkoa ja sitten voin oikeasti hengähtää hetkeksi. Olla vain, tekemättä mitään, stressaamatta mistään. Paitsi siitä, mahtuuko mahaan vielä yhtä joulutorttua.

(Konsertin helmi oli, kun siskokset kysyivät yleisöltä, "Are you ready to abandon modern technology?" ja esittivät tämän laulun täysin akustisesti yhdellä kitaralla säestettynä, ilman mikrofoneja ja vahvistimia.)

PS. Jospa seuraavaan merkintään osuisi ihan oikealla kameralla otettuja kuvia?

Posse

Posse, pitsaa ja Party Aliasta. Perjantai sopisi jatkoksi, mutta tämä kyllä taisi olla lauantai-ilta. Jyväskylässä tietysti.

Letti-Laura

 

Mestarikampaaja-Emma

Kanadanvahvistus-Sini ja Pitsaorganisaattori-Nelli
 

Jumppapalloilija-Kerttu

Maito!
 

Instagrammaaja-Juuli

Game on!

Olvi-Veikko

Lukioaikojen sijaan taidettiin nostalgisoida enemmän vanhoja hittikappaleita, mutta hauskaa oli. En valitettavasti enää löytänyt juuri niitä parhaimpia videoita, mutta tästäkin saa jo aikaan monet "onko tästä jo näin kauan?!"-huudahdukset.

Kuinka monta muistatte?

Where you see a wall, I see a door

Kuulumisia, tekemisiä ja puhelimeen tallentuneita hetkiä tässä taas, hei.

♫ Bat For Lashes - A Wall ♫

Ensin pari mustavalkoista. Jyväskylässä, O'Malley's ja Juuli, sivistyneesti viiniä ja sivistävää tietopeliä, josta opimme paljon Ranskan viinialueista (Champagne on pohjoisin, muistaakseni...). Sekä sen, että juoppous ei ole kuolemansynti. Toinen on Tampere-talosta Kerkko Koskinen Kollektiivin konsertista. Ikinä en ole nukkunut konsertissa, mutta ensimmäisenä esiintyneen Tuomari Nurmion aikana torkahdin ainakin kolmesti... oi voi.

Sitten hieman Rumaa, eri illoilta tosin, molemmat kuitenkin Tampereelta. Lost In Music kutistui osaltani suunnitellusta kolmesta päivästä yhteen iltaan, mutta LCMDF:n keikalla oli ainakin hauskaa Marin ja Elinan kanssa.

Oli myös tappotentti Ranskan yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kehityksestä toisesta maailmansodasta nykypäivään, mutta sen jälkeen oli aikaa käydä Kahvilla ideoimassa Idan kanssa ja juoda ensimmäistä kertaa glögiä tälle syksylle.

Masentavan marraskuun päiviin auttaa ainakin kakku (paljon onnea Riikalle!) sekä pukeutuminen överiin mintunvihreään collegepaitaan, todistetusti!

Saa kertoa, jos on jotain aivan killereitä väsymyksenpoistajia! Nukkumista pitäisi kai kokeilla vieläkin ahkerammin...

In our wildest moments we could be the greatest

Niin paljon hyviä hetkiä, hyviä kaupunkeja ja hyviä tyyppejä, joista haluaisin kertoa.

Porissa Meijun ja Heidin kanssa tehtiin vohveleita, pidettiin piknikkiä ja makoiltiin auringossa kuunnellen Norah Jonesia (joka nähtiin myös screeniltä, kun etsi sopivan paikan).

Tampereella sain vieraita tädistä ja pikkusiskosta. Onni on omistaa täti, joka jakaa saman intohimon matkustamiseen ja jonka kanssa voi puhua, oikeasti. Onnea on myös sisko, jonka kanssa voi tanssia kahdestaan muuten autiolla tanssilattialla.

Ida ja Kaffila. Juonia ja herkuttelua. Jogurtilta, mintulta ja omenalta maistuva tee oli mielenkiintoinen ajatuksena, mutta pieni pettymys silti. Seura ja rahkakakku kuitenkin pelastivat.

Heidin kanssa ihailtiin Laukontorin taakse laskevaa aurinkoa samalla, kun Red Hot Chili Peppers soitti vieressä. Tuli kylmä, mutta jallukaakao lämmitti. Punaviinilasillisen jälkeen suunnitelmana oli kotimatka, mutta päädyinkin Marin ja Elinan kanssa tanssimaan Klubille, jonka musiikki oli suuri pettymys ensimmäistä kertaa ikinä.

Jyväskylässä Iisan kanssa syötiin luumuja ja keskusteltiin siitä, ettei pitäisi tyytyä. Etenkään rakkaudessa.

Juuli, värikkäitä pillejä, pahaa viiniä, rallikansaa ja avoautoajelu. Ystävää ei jätetä. 

Sitten vielä kadunvaltausta, pingistä pikkuveljen kanssa, monta elokuvaa ja Domino-keksejä.

Emmalta sain jäätelöä ja kahvilakeskusteluja, onneksi Jyväskylän keskustakin oli jo hiljentynyt rallien jälkeen.

(Tämän piti olla oodi näille kaikille hyville tyypeille, mutta en oikein osaa pukea tätä sanoiksi nyt. Ootte kivoja ja oli kivaa!)

Hyville hetkille, kaupungeille ja tyypeille tulee pian jatkoa, sillä pian on Flow, jonne pääsin talkoolaiseksi. Moikataan jos tavataan!

PS. Tällä hetkellä koukuttaa: ylläoleva biisi ja Terapiassa-sarja.

Juosta alasti pellossa juhannusyönä ja huutaa

Kouluposse 5/8 presents:

Juhannus 2012

Starring:

Laura

 

Juuli

Emma

Kerttu

Roosa

Ai siis häh?

No oli vartaita.

 

Ja grillimestareita.

Ruuan malttamatonta odotusta.

Tästä en tiedä mitä tässä tapahtuu.

Saatiin sitten sitä ruokaakin onneksi!

Vartaiden jälkeen grillattiin vartaloita.

 

Uuups!

Vesileikkejä!

Badass.

The Real Badass.

Ja sit päästiin asiaan!

 

Aamupalaa viiniteltassa.

 

Uusi päivä korkattu!

 

Melonidrinkki u-uu!

The name of the game.

Tupsun kiertäjät feat. pelikortit.

Semmosta!

Melkoinen kreisijuhannus vietetty ja vieläkin naurattaa. Mökillä ei oltu, mutta mökkitunnelmaan kyllä päästiin. Uitiin, saunottiin, syötiin ja sen sellaista. Ainoa juhannustaika, joka jaksettiin tehdä, oli nukkua vasen sukka väärinpäin jalassa. Täältä voi kurkata, minkä tahtiin juhannustansseja tanssittiin (sieltä löytyy viiden joiltain osin melko erilaisen musiikkimaun sekamelska, Anssi Kelaa sentään laulettiin yhdessä kaulakkain, hehe).

Tätä kannattaa soittaa ennen saunaan menoa, lähtee nimittäin todistetusti vaatteet päältä keneltä tahansa: