In our wildest moments we could be the greatest

Niin paljon hyviä hetkiä, hyviä kaupunkeja ja hyviä tyyppejä, joista haluaisin kertoa.

Porissa Meijun ja Heidin kanssa tehtiin vohveleita, pidettiin piknikkiä ja makoiltiin auringossa kuunnellen Norah Jonesia (joka nähtiin myös screeniltä, kun etsi sopivan paikan).

Tampereella sain vieraita tädistä ja pikkusiskosta. Onni on omistaa täti, joka jakaa saman intohimon matkustamiseen ja jonka kanssa voi puhua, oikeasti. Onnea on myös sisko, jonka kanssa voi tanssia kahdestaan muuten autiolla tanssilattialla.

Ida ja Kaffila. Juonia ja herkuttelua. Jogurtilta, mintulta ja omenalta maistuva tee oli mielenkiintoinen ajatuksena, mutta pieni pettymys silti. Seura ja rahkakakku kuitenkin pelastivat.

Heidin kanssa ihailtiin Laukontorin taakse laskevaa aurinkoa samalla, kun Red Hot Chili Peppers soitti vieressä. Tuli kylmä, mutta jallukaakao lämmitti. Punaviinilasillisen jälkeen suunnitelmana oli kotimatka, mutta päädyinkin Marin ja Elinan kanssa tanssimaan Klubille, jonka musiikki oli suuri pettymys ensimmäistä kertaa ikinä.

Jyväskylässä Iisan kanssa syötiin luumuja ja keskusteltiin siitä, ettei pitäisi tyytyä. Etenkään rakkaudessa.

Juuli, värikkäitä pillejä, pahaa viiniä, rallikansaa ja avoautoajelu. Ystävää ei jätetä. 

Sitten vielä kadunvaltausta, pingistä pikkuveljen kanssa, monta elokuvaa ja Domino-keksejä.

Emmalta sain jäätelöä ja kahvilakeskusteluja, onneksi Jyväskylän keskustakin oli jo hiljentynyt rallien jälkeen.

(Tämän piti olla oodi näille kaikille hyville tyypeille, mutta en oikein osaa pukea tätä sanoiksi nyt. Ootte kivoja ja oli kivaa!)

Hyville hetkille, kaupungeille ja tyypeille tulee pian jatkoa, sillä pian on Flow, jonne pääsin talkoolaiseksi. Moikataan jos tavataan!

PS. Tällä hetkellä koukuttaa: ylläoleva biisi ja Terapiassa-sarja.