Mind the gap - pt. V

Sunnuntai 7.4.2013 Lontoossa.

Aurinko paistoi ja nautittiin lounaspatongit ulkona, Lontoon suurimmalla julkisella sisäpihalla.

Ilmeisesti pidän pyöreitä muotoja omaavista kirkoista, koska Pariisin Sacré-Cœurin ohella Lontoon St. Paul on yksi lempirakennuksistani. Ne on niin sympaattisia molemmat.

Ostettiin valtavia suklaakeksejä ja käveltiin jalat kipeiksi, kuten muinakin päivinä.

Old Spitalfields marketilla olisin voinut kierrellä ikuisuuksia. Vieläkin ihmettelen, miten en hamunnut punnan huivikasasta reppua täyteen.

Ohikulkumatkalla St. Pancras ja platform 9 3/4, vaikken ole vieläkään lukenut kahta viimeistä kirjaa, kuinka säälittävää.

Lopuksi viimeinen illallinen lähes autiossa turkkilaisessa ravintolassa, kun ruokapaikan etsiminen alkoi jo kiristää hermoja.

Pitäisi kai joskus muistaa kirjoittaa matkapäiväkirjaa. Kuvat kertovat muka enemmän kuin tuhat sanaa, mutta ei kamerakaan kaikkea tallenna.

(Aiemmin: matkalla, I, II, III ja IV.)

ROADTRIP

Jyväskylä-Joensuu-Kajaani-Rovaniemi-Haaparanta-Oulu-Kalajoki-Kokkola-Jyväskylä.

(Sekä muutama pieni paikkakunta, joissa pysähdyttiin syömään tai tankkaamaan.)

Kuusi päivää, reilusti yli 1500 kilometriä.

Minä, Juuli ja punainen Renault Laguna.

Kolme yötä teltassa, kaksi uusilla tuttavuuksilla.

Vain yksi poro.

Mutta ainakin tuhat hyttysenpistoa.

Kyllä Suomi on sitten kaunis maa.

(Enkä enää jännitä autolla ajamista!)

Take This Waltz

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(Kuvat)

Take This Waltz on elokuva naimisissa olevasta naisesta, joka rakastuu toiseen mieheen.

Tavallaan elokuva on suloinen ja hieman höpsökin, mutta tämä ei ole sellainen hyvän mielen elokuva. Tämän katsoo sellainen kuristava tunne kurkussa ja vaikka ensin toivookin jotain tapahtuvan, ei loppujen lopuksi olekaan varma, mikä olisi ollut paras ratkaisu.

Pidin elokuvasta kyllä, mutta joitakin kohtauksia ihmettelin suuresti. Mutta kun tässä on hetkensä, ne kyllä korvaavat toiset, hieman oudommat hetket.

Uimahallin suihkukohtaukselle näytän peukkua (nyt ei sitten ajatella mitään irstasta), samoin tälle huvipuistokohtaukselle, sekä Feistin ihanalle Leonard Cohen-coverille.

"I don't like being in between things"

MONTRÉAL

Olisi taas miljoona tarinaa kerrottavana.

Aloitetaan kuitenkin tästä: lähden syksyllä Kanadaan, Montrealiin, vaihtoon lukuvuodeksi!

Tammikuusta asti jatkunut tuskainen odotus päättyi vihdoin, kun hyväksyntä tuli Quebecistä. Käytännön asioista en tiedä vielä yhtään mitään, nyt vain iloitsen tästä uutisesta.

Olen melkoisen innoissani ja onnellinen! Hurjaa!

Kun on voitolla päivän päättyessä

Näinä aikoina todella tuntuu, että olen voitolla päivän päättyessä.

En tunne enää Jyväskylää. Se edustaa mulle menneisyyttä ja vellon vain nostalgiassa täällä käydessäni.

Jyväskylä on autio, enkä tunne täältä enää melkein ketään.

Silti Jyväskylä on mulle rakas ja hyvä. Ja onhan täällä rakkaita.

Mutta: mä pääsin täältä pois.

Kun on kännissä, väärissä juhlissa

Eilen oli täydellinen kesäkänni-ilta, vaikka satoikin. Portviiniä, banaanikakkua ja kirsikoita.

Kesä on kaikilla, myös ylpeytensä menettäneillä.

Vaikka olenkin sitä mieltä, että juhlat eivät ole koskaan väärät ja ylpeytensä voi menettää vain väliaikaisesti.

(Olin väärässä, mun kesäbiisi 2013 onkin SMG:n uusi.)

Kesä, syleile mua.

Edit:

GIRL CRUSH: HanaPee

Hanna on ruotsalainen, feministi ja mielestäni yksi maailman cooleimmista ihmisistä.

HanaPee-blogi on täynnä Hannan mielenkiinnonkohteita vaatteista seksismiin, kreisejä giffejä ja hauskoja videoita unohtamatta. Sekoitus vakavaa ja kevyttä, joka toimii ihan älyttömän hyvin.

Jos ruotsi ei taivu, Googlen kääntäjällä saa useimmiten edes jonkinlaisen käsityksen siitä, mistä Hanna kirjoittaa.

Suosittelen!

(Ja katsokaa edes tuo eka video, päivä ei voi alkaa huonosti, lupaan!)

l o m a

 

Mulla on loma!

Ensimmäisenä lomapäivänä pyöräilin parikymmentä kilometriä, söin jäätelöä Sorsapuistossa ja junailin Jyväskylään. Ja kuuntelin Beyoncéa.

(En kai ole ainoa, joka toisinaan kuuntelee päivän pelkkää Queen B:tä ja ehkä hieman kuvittelee olevansa itse Beyoncé..?)

Toisenaa lomapäivänä leivoin yhden juustokakun, yhden porkkanakakun ja kaksi feta-parsapiirakkaa.

Kolmantena lomapäivänä juhlittiin ylioppinutta pikkusiskoa ja ehdin juoda puolikkaan kuohuviinilasillisen koko päivänä, sillä enimmäkseen pesin niitä laseja.

Kun muut jatkoivat juhlia, suuntasin takaisin Tampereelle. Juna oli neljäkymmentä minuuttia myöhässä mutta ostin mehujätskin.

Seuraavana päivänä sulkeuduin ulkomaailmalta viikoksi, uteliaasti pohtimaan protuleirille.

Nyt on tyhjä olo.