Oon niin heikko. Mutta oli hyvä tarjous ja luumun väriset kynnet sopii paremmin syksymielialaan. Nyt mulla on Milanoa sormissa ja Pariisia varpaissa. Eilen kävin superkivan tytön kanssa elokuvissa, nähtiin Woody Allenin Midnight in Paris. Hykertelin koko ajan mielessäni "aa tää on täältä, joo just tässä oon kävelly, nii tuolla tapahtui sitä ja sitä". Ei varmaan tarvitse mainita, että haluan Pariisiin takaisin esim. nyt heti. Mutta onneksi Tampereelta löytyy sympaattisin leffateatteri Niagara, joka ikinen tiistai liput viisi euroa, jee! Ja symppis kahvila-ravintola siinä samassa, magnifique! Mun täytyy myös selkeesti ottaa projektiksi katsoa kaikki woodyallenit.
Yläastekavereiden jälleennäkeminen ja parasta junaseuraa!
En muista enää, oliko mulla jotain oikeeta asiaakin. Tai no onko mulla ikinä. Välillä haluaisin kirjoittaa isoista ja tärkeistä asioista, mutta niistä kirjoitetaan kirjoja mua viisaampien toimesta. Pienet asiat, ne laittaa hymyilyttämään. Kuten se, että mun lempisanonta ranskaksi on "Oh la vache!" Eli voihan lehmä, siis "Voi hitto!". Suomeksi sanotaan, että sikakivaa, ranskaksi jokin voi olla lehmäisesti cool, vachement cool.
Regina - Päivät valuvat
Ainiin! Huomisesta lauantaihin on Monsters of Pop ja mulla on kolmen päivän passi, superjee! Puolistakaan bändeistä ikinä kuullutkaan, mutta odotankin yllätyksiä. Vihdoin, vihdoin Regina livenä, onnistun aina missaamaan sen kaikilla festareilla. Vaikken olekaan tosifani, tää uusin levy on ehkä ainoa jota jaksan oikeesti kuunnella. Tiedän että pitäisi perehtyä niihin aiempiinkin. Kuten miljoonan muunkin bändin ja artistin juttuihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.