Tässä kiva joululahjavinkki, ei ees pahan hintanen!
Oltiin suuntaamassa juhlimaan, kun ohitettiin tällainen kauppa. Eihän sitä voinu olla menemättä sisään. Näin siis Lontoossa, viime heinäkuussa. 4 levels of fun with Essi and a camera phone.
Tän viikon aikana fiilikset on liikkuneet The NationalistaTwo Door Cinema Clubiin, yleensä vielä saman päivän aikana. Järjetöntä väsymystä ja paljon koulujuttuja, jotka vaan tulee lisääntymään. Ennen olin niin tunnollinen koulun suhteen, saatoin yöunien sijaan lukea kokeisiin ja halusin pärjätä. Ranskavuoden aikana muhun on tarttunut jostain hällä väliä-asenne, liika huolettomuus, kaikki on ihan sama. Joissain asioissa se on varmasti ihan hyväkin muutos ja tervettä, mutta opiskelujen suhteen ei-niin-toivottavaa.
Mua pelottaa marraskuu. Se musta, kaiken imevä pimeys. Voin sanoa, että vuosi ilman kaamosmasennusta (vaikken voikaan väittää, että mulla sellainen ihan oikeaoppisesti olisikaan) oli ihana.
Mutta onneksi on ihmisiä, joiden kanssa voi viettää lettukestejä keskellä tentteihinlukua. Kuten tehtiin Suvin kanssa keskiviikkona. Torstaina taas katsottiin ranskalainen elokuva muutamien ranskanopiskelijoiden kanssa. Ja eilen juhlittiin Riikan synttäreitä, saatiin mm. tanssibattlerinki aikaiseksi Klubilla. Oon niin ylpeä itsestäni, että menin juhliin, vaikken tuntenut sieltä kuin pari tyyppiä jotenkuten.
Tän piti esittää jotain, mutten muista enää mitä..
Paluu arkeen ja kouluun, ei se ehkä ookkaan niin kauheeta. Ootan innolla naistutkimuksen ja ympäristöpolitiikan kursseja. Sais vaan edelliset hommat alta pois nyt. Mutta nyt kyllä tiskaan ensin, onneks se on mun lemppari kotityö, vaikka oishan tiskikone toki kätevä...
Mitähän tännekin pitäisi kirjoittaa, en tiedä. Mikä on olennaista?
Sekö, että autokoulun kakkosvaihe on vihdoin suoritettu. Ratapäivänä join automaattikaakaota niin, että vatsaan sattui koko loppuillan. Mutta kun siitäkin on jo pari viikkoa. Oli myös appro, jossa oli tasaisen kivaa Suvin kanssa, Frederik kuvotti ja Fintelligensistä tuli mieleen lähinnä abiristeily, haha.
Syyslomaviikon vietin kotikotona Jyväskylässä. Porukoilla on parasta, kun on ruokaa ja telkkari. Niiden parissa se loma pääasiassa sitten menikin. Pitkiä kävelylenkkejä koiran kanssa ja aika lailla elokuvia.
Jotenkin päädytään aina Sinin kanssa kahdestaan Rumaan, mutta ei se mitään, Rumassa on aina parasta (etenkin kun käydään toivomassa Fluxia ja seotaan sitten kun se soitetaan). Scandinavian Music Group Lutakossa oli ihana kuten aina, perushyvä (vaikka ilmeisesti keikkavarmuus tuo myös vähän liian rentoa otetta, sanojen unohtelusta päätellen).
Nyt oon taas Tampereella ja Sini oli viikonlopun täällä kylässä. Syötiin, juotiin, puhuttiin, kuunneltiin musiikkia (mm. Anssi Kelaa...), katsottiin stand upia Youtubesta, käytiin UFFin euron päivillä, hengailtiin. Ja eilen oltiin Lost In Musicissa katsomassa Reginaa, Disco Ensembleä ja Huoratronia, oijoi! Tosin mulla oli koko päivän järkyttävä päänsärky, särkylääkkeet loppu ja apteekit kiinni, kiva. Onneksi keikkojen aikana se pääkipu kummasti aina unohtui...
Mun ja Sinin leffateatteri, piti vähän soveltaa...
Olennaista elämässä taitaa siis olla hyvä ruoka, hyvä musiikki (etenkin livenä) ja hyvät ihmiset. Mulla on siis kaikki oleellinen. Ja mun on hyvä olla just näin, just tässä. Mutta silti välillä tuntuu, että multa puuttuu jotain. Tai oikeastaan joku.
Koska täällä blogissa enää harvoin julkaisen muita kuin itse ottamiani kuvia, niin ajattelin tehdä Tumblrin, joka siis löytyy nyt täältä. Siellä on kaikkia mun mielestä siistejä juttuja!
Kuunnelkaa hei uutta Chisua!
Pusuja, hyvää viikonloppua (ja lomaviikkoa kaikille, joilla sellainen on, eli esim. mulle jei!) ♥
Eilen meillä oli Meijun kanssa omatoiminen Eurooppa-päivä. Ensin käytiin Eurooppalaisella ruokatorilla (nam, juustoja). Tyydyin tosin vain katselemaan, kiitos opiskelijabudjetin.
Sitten saatiin kylmyydestä tarpeeksemme ja mentiin Café Europaan lämmittelemään (nam, kaakaota). Saatiin Dumletkin vielä kaupan päälle!