Oon ottanut ihmeen iisisti kaksi viimeisintä viikonloppua ja ehkä sen takia käyn ihme kierroksilla. En sellaisella aktivoivalla tavalla, vaan sellaisella lamaannuttavalla.
En nyt sano, että pitäisi joka viikko vetää pää täyteen "tuulettuakseen", mutta kaipaan tanssiaskelia ja paljon ihmisiä ympärille. Nyt mua ympäröi vain tekemättömät luentopäiväkirjat, lukemattomat kirjat ja neljä seinää. Tosin, vaikka olen mestari lykkäämään asioita, nyt olen jopa saanut asioita aloitettuakin.
Helppo olisi syyttää tätä marraskuuta, ja kai silläkin on osansa. Onneksi kohta sekin on ohi ja pian pitäisi tulla luntakin. Kyllä tämä tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.