4.10.2010

Sinä saatat olla juuri se, joka sattumalta minut pelastaa meteoriitin alta

En oo jostain syystä oikein jaksanu kirjotella tänne hetkeen mitään, mutta tässä nyt jotain sepustusta.
Torstaina oli ensimmäinen civilisation-tunti kielikoulussa, tullaan kurssin lopussa pitämään jonkinlainen esitelmä ryhminä. Mulla on joka päivä eri opettaja koulussa, siis tiistain ope, torstain ope ja perjantain ope. Eipä siinä, ne kaikki on mukavia. Torstaina lounastettiin muutamien au pairien kanssa Oopperan portailla, koska se meiän koulu on ihan siinä lähellä. Kuvat torstain lounashetkeltä, eikä tosiaan kestäny yhtään latailla niitä tänne...
Perjantaina kävin koulun jälkeen ostoksilla Even kanssa naapurikaupungin jättimarketissa. Ilta sujui hyvin karkkien ja Greyn Anatomian parissa. Nyt kun tiedän, mistä niitä voin katsoa, niin en jää jälkeen Suomen tahdista, jehuu! Ja nyt kun katsoin sitä, niin muistin kuinka oonkaan sitä kaivannut ja kuinka mahtavuutta se sarja onkaan.
Lauantaina alkoi C:n uinti ja kävin siellä sen ja mamanin kanssa. Sain tosin tietää vasta juuri kun oltiin lähtemässä, että munkin pitää uida. Koska se ei ollukkaan mikään ohjattu uintikerho tms, vaan allas on täynnä leluja ja lapset ui vanhempien tai vastaavien kanssa siellä sen ajan. Altaan johtaja kyllä huutelee välillä ohjeita, mutta niitä ei kuulemma tarvii noudattaa, öh. Tapasin myös näiden lasten toiset isovanhemmat, kun ne tuli vierailulle ja tuomaan niiden vanhan koiran yhdeksi yöksi tänne, ilmeisesti ne käytti sitä lääkärissä Pariisissa tai jotain. Sitä koiraa kävi vähän sääliksi, koska se oli kuuro ja vanha ja sairas, oivoi.
Lauantai-iltana suunnattiin yllättäen Pariisiin. Siellä oli Nuit Blanche, kaikenlaisia taidetapahtumia ympäri kaupunkia. Kyllä me jotain juttuja nähtiin, mutta enimmäkseen vaan kuljeskeltiin kaduilla välillä jossain baareissa käväisten. Erittäin jees. Paitsi että harkitsen hiusten värjäämistä ruskeiksi ja ymmärrän hyvin niitä musliminaisia, jotka käyttää burkhaa omasta tahdostaan.
Sunnuntaina tapasin vihdoin Anniinaa ja istuskeltiin tovi jos toinenkin Oopperan (se on helppo tapaamispaikka!) luona. Illemmalla kävin Even ja Lauran (tai siis Mäyrän) kanssa syömässä maukasta intialaista.
Tänään on vaan väsyttänyt ja lähinnä ärsyttänyt kaikki. Ehkä koska aamu oli kamala, loppuvaiheessa yhtä itkua lapsilta, huhhuh. Enkä ehtiny tehdä oikein mitään, koska nukuin lisää, kun olin vieny lapset kouluun. Samoin ens viikonlopun suunnitelmat ei varmaan toteudukaan, höh. Mulle ois kelvannu MGMT:n ja Pendulumin keikat kyllä mieluusti.

2 kommenttia:

  1. Oli kiva nähdä sua, se oli tosi virkistävää!!! Oikeesti, oon ollut täällä kaks viikkoa ja se tuntuu ikuisuudelta kun on aina yksin. Ehkä tää tästä paranee, vaikkei siltä tunnu. :--(

    VastaaPoista
  2. Äläs nyt, todellakin paranee, versinki sitten ku alotat koulun niin sillon niitä ihmisiä on joka puolella :DDDD Eikä me onneks asuta niiiiin kaukana toisistamme!

    VastaaPoista