Aina on joku, joka ottaa vastaan

Kaikki kysyy, miltä tuntuu olla Suomessa. Musta tuntuu täysin normaalilta ja tavalliselta, kaikki on niin tuttua. Vaatekaupoissa on samat myyjät kuin ennenkin ja Jyväskylä näyttää samalta kuin aiemminkin. Ennen Ranskaan lähtöä en tajunnu, että samalla muutan pois kotoa, kunnes jossain vaiheessa se iski: mulla ei oo enää omaa huonetta kun palaan Suomeen! Ansku on vallannu sen ja nukun nyt tietokonehuoneessa...

Mutta nyt huomaa, kuinka vähän täällä on ihmisiä ja kuinka pientä kaikki on! Ja niin paljon metsää! Suomi-kotona valonkatkaisijat on alempana kuin Ranska-kodissa. Ihanaa on saada lukea sanomalehteä keittiön pöydän ääressä ilman, että joku tulee minuutin välein esittelemään piirustustaan/leikkiautoaan/Star Wars -miekkaansa/mustelmaansa. Olin jo melkein unohtanut, miten koirankarvoja on joka paikassa.

Parasta on saada vain olla. Ja nähdä kaikkia, vaikka tiedostaa koko ajan, että sun pitäisi lukea. Kaksi pääsykoetta takana, kaksi jäljellä. Tampereelle en taida ainakaan mennä opiskelemaan...

Muistin vihdoin, pari päivää ennen lähtöä Suomeen, lähettää pari postikorttia, mm. lukion ranskan opettajalle.

Oli myös hassua katsoa Stagea kunnolla telkkarista, eikä miniminiläppäriltä. Harmi, että Jyväskylän Cynkkari (mun pikkusiskon koulu!!) tippui just ennen finaalia, mutta niiden tarina oli selkeesti heikoin, sori nyt vaan. Taidollisesti ne on kyllä ihan mielettömän ja uskomattoman hyviä, ei voi muuta sanoa! Kattokaa ny ite!

"I wrote it as a sort of fuck you"

Kuka muka pystyy kattomaan tän saamatta kylmiä väreitä?

Gotta love her.

Tell the world I'm coming home

Kiva sunnuntai, kun nukuin valehtelematta koko päivän (klo 8-18...). Oli hyvät menot eilen, jos Seinen varrella olikin hieman kylmä, niin eipä ollu enää sisällä... Hikisintä sitten Fatboy Slimin, jossa kosteus tiivistyi kattoon ja sieltä tippui pisaroina alas, yh. Hyvä oli meno myös keskiviikkona, kun juhlittiin Mäyrän parikymppisiä. Jonon ohi (kiitos taas eräälle Suomi-vieraalle!) ja onneksi dubstepping is not a crime (täällä lisää kuvamateriaalia).

Nyt voisin suunnitella pakkaamisasioita, hassua että oon alle viikon päästä Suomessa! Voisin myös hmm, katsoa mitä tahansa muuta kuin sitä, mitä vähintään puoli Suomea katsoo tällä hetkellä televisiosta...

Tää on musta oikeesti hyvä biisi??

She holds a smile like someone would hold a crying child

En halua, että mulle käy ikinä näin.

Mikä ennen oli kevyttä on äkkiä enemmän

Oon löytäny itsestäni aamu-urheilijan täällä Ranskassa, lähdettiin tänään lenkille lempparinaapurin kanssa kello 9 aamulla! Aattelin aina Suomessa, että pyh, kuka muka jaksaa urheilla heti aamusta, mutta hupsista... Oon oppinut pitämään myös mm. oliiveista ja katkaravuista, juomaan olutta (demi-pêchestä se lähti...) ja eilen ostin ensimmäistä kertaa elämässäni (?) sormuksen, aion opetella pitämään muitakin koruja, kuin korviksia. Ostin myös villin väristä kynsilakkaa, aika päästä yli vain-kirkkaanpunaista-kynsilakkaa-jos-sitäkään-kaudesta. Sen nimi on picnic in the park, sopii siis tämänhetkiseen elämään enemmän kuin paremmin, haha (nimim. tänäänkin kolmisen tuntia kärähtäneellä nurmikolla "opiskelu"-piknikkiä viettäen).

Viime viikon torstain ja perjantain vietin kotona vanhemman pojan (8 v. Paul) kanssa, koska sillä oli kai angiina. Suomessa jos lapsella on kuumetta, se jää kotiin lepäämään ja juomaan Jaffaa, mutta ehei, ei täällä. Ranskassa lapsi viedään heti seuraavana päivänä lääkäriin. Näiden lastenlääkäri on päälle viisikymppinen minihameeseen pukeutunut nainen, ihan mukava, mutta kuulemma vähän erikoinen (eräänä jouluna oli poronsarvet päässä + keräilee Disney yms. -keräilykortteja, joita saa Auchanista, paikallisesta Citymarkettia vastaavasta kaupasta ostosten kylkiäisenä). Lääkärikäynnin jälkeen mentiin apteekin kautta kotiin ja Paul veti seitsemän pilleriä naamaan. Sekä lääkäri, että maman olivat sitä mieltä, että jos seuraavana päivänä ei ole kuumetta, niin kouluun vaan (käsite yksi kuumeeton päivä ei selvästikään ole tuttu..). Niin ja eilen aamulla sitä käytettiin myös sairaalassa vatsakipujen takia, mutta ne kuulemma kuuluu tautiin, ja tänään poika oli jo koulussa.

Perjantai-iltana illallistettiin Anniinan viimeinen illallinen Pariisissa (kuulostipa hurjalta) ja sain (taas) lisää suomalaisia tuttuja. Mistä näitä suomalaisia oikein riittää? Paikallisia kavereita in your dreams... Mutta pääasia, että niitä kavereita ylipäänsä on! Onneks mulla on vielä ihan huippuja ♥

Loppuviikonloppu sujuikin sitten auringossa maaten ja uima-altaassa pulikoiden (jäätävää!). Kierrettiin me kirpparillakin tosiaan ja ajeltiin bussilla Pariisin halki, vaikka metroilla ois päässy ainakin puolet nopeemmin. Mutta mikäs siinä, jos ei oo kiire.

PS. Nyt raikaa Manner täälläkin! Tai raikasi... Noh, kerkesin sentään kuunnella sen viidesti, ostan sen sitten Suomesta! Vaikka äiti jo kysyikin, että pitääkö se lähettää mulle, heh.

PPS. Kidutan itseäni juuri katselemalla Euroviisujen semifinaalia. Aikamoiset James Blunt-vibat tulee Paradise Oskarista, mutta sanoisin, että vois olla jopa voittoainesta...

Tänään ilman mitään sen kummempaa syytä te rupesitte käymään mun hermoille

Tyhmiä juttuja:

▲ Scandinavian Music Groupin uutta levyä ei voi kuunnella Spotifyssa täällä Ranskassa. Kuten ei myöskään Olavi Uusivirran ja Anna Järvisen yhteiskappaletta, tai tätä Reginan biisiä, jotka onneksi löytyvät YouTubesta, toisin kuin SMG.

▲ Spotifyn uudet rajoitukset. Fiksu veto sinällään, että nyt ihmiset periaatteessa pakotetaan maksamaan siitä, koska eihän 10 tuntia riitä mihinkään, oikeasti. Eikä vitonen tai kymppi kuussa nyt niiin paha ole, varsinkaan kun etenkin täällä ollessani kuuntelen musiikkia lähes ainoastaan Spotifysta. Mutta silti, ihan pyllystä.

▲ Pääsykokeisiin lukeminen. Ei mulla onneksi ole kuin kaksi kirjaa, eikä nekään mitenkään ihan ylitsepääsemättömän vaikeita, vaikka ovatkin ranskaksi. Huoh, pakko vaan yrittää lukea.

▲ Imgur ei toimi.

▲ Krapulavitutus. Väsymyksestä, nestehukasta, nälästä tai mistälie johtuen kaikki ärsyttää. Eilen tähän toi parannusta pizza (jota metsästettiin ja odoteltiin pari tuntia) sekä jäätelö (lue seuraava kohta).

▲ Jäätelö-överit. Tuli todistettua, että jäätelöäkin voi syödä liikaa.

Kivoja juttuja:

♥ Suomeen käymään alle kolmen viikon päästä!

♥ Vappu-piknik lauantaina lähinnä suomalaisporukalla (yksi ruotsalaisvahvistus tosin oli mukana). Sadekuurot ei haitanneet puun alla. Meillä oli jopa simaa! Sacre Coeurin ja parin baarin jälkeen kuljeskelua pitkin Pariisin katuja odotellen ekaa junaa. Onneksi olin Peven kanssa. Niin, ja Charlesin.

♥ Modern Family. Sopivan pituiset jaksot (ehin mä vielä yhen!) ja just hauska. Vaikka kieltämättä niin amerikkalainen.

♥ Des pamplemousses. Siis greipit.

♥ Päästiin sittenkin kokkaamaan Protu-leirille Iisan kanssa! En voi kuvailla tätä muuten, kuin että I'm so excited!!! Tulee paras SMG-menu ikinä!

♥ Jäätelö. Kaikesta huolimatta.

 "What did you say?!"