Frances Ha kertoo parikymppisestä tanssijasta, joka yrittää selviytyä elämästä New Yorkissa (tai noh, elämästä ylipäänsä).
Frances on haahuilija ja hieman hukassa, päästää suustansa mitä sattuu ja hoitaa raha-asiansa huolimattomasti. Frances on juuri sellainen samaan aikaan raivostuttavan ärsyttävä mutta kuitenkin valloittavan ihana ja aito hahmo. Sellainen, johon on mahdotonta olla ihastumatta.
Frances Ha on elokuva ihmissuhteista sekä itsensä ja oman jutun löytämisestä. Siitä, kun sitä koittaa figure it all out.
Mutta ennen kaikkea se on elokuva ystävyydestä. Koska mitä jos elämän tärkein ihmissuhde onkin parisuhteen sijasta ystävyyssuhde?
Elokuvan jälkeen tekee mieli matkustaa New Yorkiin ja Pariisiin, tanssia pitkin suojateitä ja laukoa kerrankin rehellisiä mielipiteitä tönköillä illalliskutsuilla.
Frances Ha'ta on vaikea olla vertaamatta Girls-tv-sarjaan (eikä vain sen takia, että molemmissa näyttelee hurmaava Adam Driver). Molempia katsoessa tekee mieli ravistella niitä tyyppejä ja sanoa, että get your shit together, kunnes sitä tajuaa, että on ihan yhtä hemmetin sekaisin itsekin.
"It's that thing when you're with someone, and you love them and they
know it, and they love you and you know it... but it's a party... and
you're both talking to other people, and you're laughing and shining...
and you look across the room and catch each other's eyes... but - but
not because you're possessive, or it's precisely sexual... but
because... that is your person in this life. And it's funny and sad, but
only because this life will end, and it's this secret world that exists
right there in public, unnoticed, that no one else knows about. It's
sort of like how they say that other dimensions exist all around us, but
we don't have the ability to perceive them. That's - That's what I want
out of a relationship. Or just life, I guess."
PS. Myös: "You guys are like magic".
Aaah, mä niin haluan mennä tanssimaan suojateille!!! <3
VastaaPoistaooh, no mene ihmeessä! täällä on kadut vähän liian jäässä moiseen tällä hetkellä :--D
Poistafrances ha oli justiin sellainen, että teki mieli itkeä ja nauraa samaan aikaan. ei mitään surullista itkua, mutta sellaista turhautunutta ja iloistakin välillä.
VastaaPoistaihana, ihana elokuva. ja niin....totta.
mua taas seurasi koko elokuvan ajan sellainen pieni epämukavuuden tunne, samaan tapaan kuin girlsiäkin katsoessa. sellainen, joka sai miettimään, että onko tää nyt ihan oikeesti niin hyvä leffa. ehkä koska mulla oli ihan suunnattomat ennakko-odotukset. mutta sitten mietin, että sellainen tunne on ihan hyvästäkin, koska se saa ajattelemaan enemmän ja kyseenalaistamaan. en siis ollut varauksettoman hullaantunut aluksi, mutta naurahtelin ääneen, kiinnyin henkilöihin ja olin ehdottoman hyvällä tuulella leffateatterista poistuessani. musta ne täyttää jo aika hyvin hyvän elokuvan kriteerit :-)
PoistaIhan pakko päästä näkemään tuo!
VastaaPoistaseuraavalle leffahetkelle valinta siis jo valmiina! :--)
Poista