It is still summer, but the summer is no longer alive

Viimeisimmän noin kuukauden aikana olen muun muassa uinut järvessä alasti viideltä aamulla, nukkunut pommiin työaamuna,

matkustanut yöjunalla pohjoiseen, rapsutellut ylisuloista koiranpentua, joka herätti mut vierailuni ensimmäisenä aamuna kello kuusi oksentamalla viereeni, vahinkolaukannut hevosella, jolla on sama nimi kuin itselläni,

ostanut kiloittain luumuja (euron kilo, oi onnea!) ja leiponut luumuhyvettä niin, että pian alkaa jo melkein kyllästyttää,

istuttanut ja nimennyt kasveja (ikkunalautoja koristaa nykyään Hertta-Hillevi Hottentotti, Carlos Kaktus ja Bertta Basilika),

käynyt ilmaiseksi Särkänniemessä, vaikka mun maha ei sitä kestäkään, potenut selittämätöntä alakuloa ainakin viikon verran, salakuljettanut viinaa niin pyöräily- kuin farkkushortseissakin,

todistanut kosintaa, saanut etanapostia, lainannut kirjastosta tenttikirjoja sekä kaksi viimeistä osaa Harry Potterista (aion vihdoin lukea ne!),

lakannut kynnet pionimereksi, humaltunut vaaleanpunaisesta viinistä ja tanssinut itseni hikeen ja niin, että koko kehoa särki seuraavana päivänä.

Vielä ennen kuin kesä kuolee kokonaan, aion käydä yleisessä saunassa, valmistaa hilloja, mennä katsomaan Kesäkaverit-elokuvan ja pelata katukorista.

Oi, elokuu.

"It has come to a standstill; nothing withers, and fall is not ready to begin."

(Lainaukset Tove Janssonin Kesäkirjasta, jota en ole vielä lukenut, enkä edes viime Helsingin-reissullani ehtinyt Ateneumiin, mutta kaikki aikanaan. Enkä joo jaksanut etsiä lainauksia suomeksi...)