9.2.2014

Les Amours Imaginaires

http://louielouiehobaby.tumblr.com/post/75240220515 http://cine-movies.tumblr.com/post/43455152897
http://antraktfeylesofu.tumblr.com/post/58160445655/les-amours-imaginaires-bir-xavier-dolan
“No hay más verdad en el mundo que el delirio amoroso” .Alfred De Musset
http://i-mumble-loudly.tumblr.com/post/54141254113
{Click the images for sources}




Les Amours Imaginaires on tarina kahdesta ystävyksestä, jotka rakastuvat samaan poikaan. Mustasukkaisuutta, pakkomielteisyyttä ja kylmiä katseita. Kuviteltuja rakkauksia, kirjaimellisesti.

Joku kommentoi tänne blogiini jokin aika sitten, että elämäni näyttää muistuttavan hieman tätä kyseistä elokuvaa. Elokuva on siis kuvattu Montréalissa ja henkilöt puhuvat ah, niin québeciläisittäin. Oli tässä kyllä samaistuttavia asioita ja piilosen leikkiminen Mont-Royalilla on ehdottomasti toteuttamisen arvoinen idea. Mutten silti sanoisi, että elämäni täällä olisi kuin tämä elokuva. Ei onneksi.

Älä odota lämmintä rakkaustarinaa, vaan raadollista tunnekylmyyttä. Mutta ehdottomasti suosittelen katsomaan, vaikka vaan sen takia, että ohjaaja ja Francista näyttelevä Xavier Dolan on laittoman hyvännäköinen ja Monia Chokrin roolihahmon Marien tyyli ihastuttavan pettämätön. Ja ainakin québecin aksentista saa mainion käsityksen.

Tämä elokuva sai mut myös vihdoin vakuuttuneeksi The Knifen Pass This On-kappaleen hienoudesta!

6 kommenttia:

  1. tykkäsin ihan hirveästi kun katsoin tän joskus! ja siis joo xavier dolan HUHUHUH!!!!!! laitontahan tuollainen pitäis olla :'--D
    ja pass this on = ♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hih, en yhtään ihmettele, että tykkäsit! mä ehkä jostain syystä ootin enemmän sellaista hyvänmielen elokuvaa, niin olin yllättynyt kun siinä olikin aika kireä tunnelma. mutta tykkäsin kyllä ihan kamalasti kanssa! mm-mm xavier <3____<3 ja pass this on ollu tässä ahkerassa soitossa pari viime päivää, hitsi se on ihan täydellinen biisi!

      Poista
  2. Ah, tää on yks niitä leffoja, ettei oikein tiedä, tykkääkö vai halveksiiko. Oon useammankin kerran katsonu tän (kolmannella kerralla oli ehkä paras!), kuten myös Dolanin esikoisen J'ai tué ma mèren.

    Tässä on niin paljon ärsytysfaktoreita: pinnallisia nuoria aikuisia, ällöttävää taiteellisuuden hakemista, ylinopeuskameran liikakäyttöä... Hahmot ei oo millään tavalla rakastettavia, mutta yllättävän samaistuttavia. Loppu kruunaa mielestäni kaiken. Eka ajattelee, että "hei, ne oppi jotain" ja sitten ei kuitenkaan.

    Dolanilla on kummallinen tyyli siinä mielessä, että sen tarinat ja hahmot on hyviä, mutta se tykkää kuorruttaa ne kaikenlaisilla hipsteriominaisuuksilla. Mun mielestä sen tarinat toimis paljon paremmin, jos se antais niiden olla rehellisesti sitä mitä ne on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mäkään en tykännyt tästä aivan täysin varauksetta ja allekirjoitan noi hipsteriominaisuudet kyllä, mutta sit taas toisaalta, montreal on oikeasti ihan super hipsterparatiisi, myönnettäköön! että vaikutteita ei xavierin tarvitse kaukaa hakea, ne on ihan todellisuutta. yks parhaista laineista olikin tossa, että vaikka jokin on vintagea, se ei tarkoita, että se on kaunista ;---) en oo nähny vielä tota j'ai tué ma mèrea, pitäiskin katsoa! (koska xavier <3<3) ja hahmot oli joo ärsyttäviä, mutta musta oli hyvä miten niiden annettiin olla myös haavoittuvaisia.

      Poista
  3. ah, kyllä! voi, kyllä! karkkia silmille (jo pelkästään niels schneiderin takia)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä !! (eiku xavierinpas ;-----))

      Poista